Kristillisiä kirkkokuntia edustava Suomen Ekumeeninen Neuvosto vastustaa opetusministeriön ehdotusta yhteisestä katsomusaineesta. Nykyinen malli ja sen kehittäminen on kirkkojen mielestä paras tapa turvata positiivinen uskonnonvapaus ja huomioida myös vähemmistöjen oikeudet.
Opetusministeriön työryhmä on ehdottanut yhteisen katsomusaineen perustamista korvaamaan nykyistä uskonnonopetusta, mutta 11 kirkkokuntaa edustava Ekumeeninen Neuvosto kannattaa sen sijaan nykyisenkaltaisen oman uskonnon opetuksen ja elämänkatsomustiedon kehittämistä.
”YK:n lasten oikeuksien sopimus turvaa lapsille oikeuden omaan kulttuuriin, kieleen ja uskontoon, ja julistus velvoittaa sen ratifioineita valtioita, kuten Suomea, edistämään oikeuksia muun muassa koulutuksen keinoin”, todetaan Ekumeenisen Neuvoston perjantaina julkaistussa kannanotossa.
Neuvoston mukaan positiivisen uskonnonvapauden toteuttamiseksi Suomessa on huolehdittava kaikkien lasten, erityisesti vähemmistöuskontoihin kuuluvien, oikeuksista tutustua ja oppia omasta uskonnostaan. Esimerkiksi säästöt, pätevien opettajien puute tai lukujärjestyksen laatimisen vaikeus eivät ole kestäviä perusteita tinkiä lapsen oikeuksista.
”Olemme tietoisia siitä, että moniryhmäistä nykymallia vastaan on esitetty periaatteellisia ja käytännöllisiä kriittisiä näkökohtia. Suhtaudumme niihin avoimesti ja kaikkia esille nousseita kysymyksiä on syytä selvittää. Haluamme kuitenkin nostaa keskusteluun erityisesti uskonnonvapauden näkökulman ja vähemmistöjen äänen”, sanotaan kirkkojen yhteisessä kannanotossa.
Yhteinen katsomusaine palvelee paremmin enemmistöä kuin vähemmistöjä. Positiivisen uskonnonvapauden toteuttaminen ei yhteisen katsomusaineen opetuksen kautta toteutuisi samoin kuin nykymallisessa katsomusaineiden opetuksessa. Siirtyminen oman uskonnon opetuksesta yhteiseen aineeseen kaventaisi uskontojen sisältöjä opetussuunnitelmissa ja lasten oikeus omaan kulttuuriin ja uskontoon heikentyisi. Yhteiseen oppiaineeseen olisi mahdotonta mahduttaa kaikkia niitä sisältöjä, joita eri oppimäärissä tällä hetkellä on yhteensä. Sekä opetusministeriön vuonna 2022 valmistunut selvitys katsomusaineista että tuore, viime vuonna julkaistu, Opetushallituksen katsomusaineiden kehittämisryhmän loppuraportti toteavat nykymuotoisen katsomusaineiden opetuksen huomioivan vähemmistöt, tukevan identiteettiä ja huomioivan maahanmuuttotaustaisten kotoutumista yhteistä oppiainetta paremmin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksen mukaan nykymallisessa opetuksessa on merkittäviä ansioita, kuten huoltajien ja oppijan katsomustaustan sekä vähemmistöjen oikeuksien huomioiminen. Kun uskontojen opetus on osa yhteiskunnan koulujärjestelmää, voidaan varmistaa, että opetuksen sisällöt ja laatu ovat yhteiskunnan yleisen arvopohjan kanssa samansuuntaisia ja opetus tapahtuu monikulttuurisuuden ja vuorovaikutuksen ilmapiirissä.
Kuten Opetushallituksen katsomusaineiden kehittämistyöryhmä, myös Ekumeeninen Neuvosto kannattaa uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetuksen kehittämistä edelleen.
”Kun uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta kehitetään, Suomen Ekumeeninen Neuvosto osallistuu mielellään työhön tarjoten vähemmistökirkkojen, ekumenian ja uskontodialogin osaamistaan.”
Suomen Ekumeeniseen Neuvostoon kuuluu Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen ortodoksinen kirkko, Katolinen kirkko Suomessa, Suomen Vapaakirkko, Missionskyrkan i Finland, Suomen Metodistikirkko, Suomen Pelastusarmeija, Finlands svenska metodistkyrka, Finlands svenska baptistsamfund, The Anglican Church in Finland, International Evangelical Church in Finland. Lisäksi tarkkailijajäseninä Neuvostoon kuuluvat Suomen Helluntaikirkko, Finlands Svenska Pingstmission, Suomen Baptistikirkko, Ystävien Uskonnollinen Seura Kveekarit ja Suomen Adventtikirkko. Lisäksi Neuvostolla on 27 kumppanuusjärjestöä.
