Kuopion piispa Jari Jolkkonen vieraili tammikuun alussa Israelissa. Hän toteaa, että lokakuun 2023 terrori-isku näkyy yhä voimakkaana traumana. Piispa nostaa nyt huolen myös alueen kristityistä, joihin kohdistuu entistä enemmän vainoa.
Kymmenvuotista historiaansa juhliva Radio Dein Piispan kyselytunti sai keskiviikkoaamuna 21.1. vieraankseen Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkosen. Journalistijoukkueessa piispaa tenttasivat Karjalaisen toimituspäällikkö Terhi Nevalainen, Kotimaan päätoimittaja Freija Özcan, Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppainen sekä Radio Dein päätoimittaja Kai Kortelainen.
Piispa Jolkkonen kävi äskettäin Lähi-Idässä ja vieraili myös Hamasin 7.10.2023 tekemästä terrori-iskusta tunnetuksi tulleen Nova-musiikkifestivaalin muistomerkillä. Minkälaisia tunteita se herätti?
– Hiljaiseksi veti, piispa sanoo.
Muistomerkillä oli terrori-iskun uhrien kuvia ja kertomuksia, joita oli pysäyttävää lukea ja kuulla. Piispa kuvaa iskua järjettömäksi ja eläimelliseksi.
– Jäi mieleen erityisesti roskakontti. Sinne meni sen aamun aikana aamulla 16 ihmistä, ja he piiloutuivat sinne. Olivat siellä neljä tuntia piilossa, kuulivat kaiken, mitä siinä ympärillä tapahtuu ja arvelivat, että selviävät. Mutta niin vielä tuli yksi terroristi, joka sitten ampui lippaat tyhjäksi. Näistä sitten varmaan neljä tai viisi jäi loukkaantuneena henkiin. Voi vaan kuvitella heidänkin tunnelmiaan siellä piilossa, Jolkkonen pohtii.
Hän kertoo, että muistomerkillä pidettiin muistohetki, jossa luettiin psalmi 23 ja laulettiin hyvyyden voimasta kertova Bonhoefferin virsi 600.
”Olisi kiva kertoa sieltä hyviä uutisia, mutta niitä nyt ei ehkä ole.”
Jari Jolkkonen on puhunut paljon Israelin sekä palestiinalaisten tilanteesta ja on ollut huolissaan myös antisemitismin lisääntymisestä sekä Suomessa että maailmalla. Hän on nostanut esiin myös Gazan humanitaarisen tilanteen ja palestiinalaisten hädän. Terhi Nevalainen kysyy, millaisen kuvan rauhasta juuri tehty matka on saanut aikaan.
– Olisi kiva kertoa sieltä hyviä uutisia, mutta niitä nyt ei ehkä ole, piispa suree.
Hän pitää tehtyä matkaa tärkeänä. Yksi havainto hänelle oli se, että Israelin yhteiskunta on edelleen traumatisoitunut Hamasin iskusta. Se on ollut siellä paljon suurempi järkytys kuin Suomessa ymmärretään.
Ihmiset, jotka ovat tunteneet palestiinalaisia, eivät pidä näihin yhteyttä. On jopa keskinäistä riitaa. Uhrien kuvia on joka paikassa esillä.
– Tietysti sen puheessa kuulee, piispa sanoo.
Turvallisuuden nimissä tehdään paljon huonoja asioita
Asian toinen puoli on se, että nyt turvallisuuden nimissä tehdään paljon huonoja asioita palestiinalaisille. Heitä asuu Gazassa kaksi miljoonaa ja Länsirannalla sekä Itä-Jerusalemissa kolme miljoonaa, ja heidän tilanteensa käy Jolkkosen mukaan entistä huonommaksi.
– Ja heidän joukossaan ovat myös palestiinalaiset kristityt. Eli myös heitä pidätetään, heidän oliivilehtonsa kaadetaan, heidän talonsa puretaan ja heidän mailleen rakennetaan siirtokuntia, piispa kertoo.
Israelilaistaustaisen tutkimusinstituutin raportin mukaan vuoden 2024 aikana tapahtui 111 erilaista väkivaltaista uskonnollisten juutalaisten hyökkäystä kristittyjä vastaan.
Hän toteaa, että siirtokuntien rakentamisesta on tehty jälleen uusia päätöksiä ja siirtokuntarakentaminen jatkuu.
Jari Jolkkonen sanoo, että Jerusalemissa ja ehkä muuallakin on uutena ilmiönä tullut se, että uskonnollisten juutalaisten kristittyihin kohdistamat hyökkäykset ovat lisääntyneet. Israelilaistaustaisen tutkimusinstituutin raportin mukaan vuoden 2024 aikana tapahtui 111 erilaista väkivaltaista uskonnollisten juutalaisten hyökkäystä kristittyjä vastaan.
– Tämä on uusi ja huolestuttava piirre. Tämä on yksi syy, miksi Lähi-Itä tyhjentyy kristityistä ja myös Pyhältä maalta kristityt perheet muuttavat yhä useammin pois.
Pyhä maa tarvitsee nyt rauhantyötä
Kai Kortelainen kysyy, millaiset mahdollisuudet tätä taustaa vasten on tehdä minkäänlaista lähetystyötä Israelissa?
Piispa sanoo, että lähetystyö on oikeastaan aika lailla kielletty. Eikä hän itsekään ole sitä ensimmäisenä tekemässä.
– Mutta rauhantyötä pitäisi voida tehdä. Kun siellä juutalaiset tai israelilaiset ja palestiinalaiset elävät vähän niin kuin omissa kuplissa, että eivät oikeastaan halua tietää toisistaan.
”Siellä on myös paljon rauhaa kannattavia ihmisiä molemmilla puolilla. Valitettavasti nyt ääripäät hallitsevat.”
Jolkkosen mukaan ennakkoluulot ja viha toisia kansanryhmiä vastaan ovat käsinkosketeltavia.
Hän kertoo, että Lähetysseuran puolesta on yritetty koota yhteen israelilaisia ja palestiinalaisia rauhan ja ihmisoikeuden puolesta puhuvia yhteisöjä, kirkkoja ja muita järjestöjä. Sillä on pyritty rakentamaan dialogia näiden kansanryhmien välillä.
– Molemmat älykkäitä ja fiksuja kansanryhmiä, molemmilla on minun mielestäni oikeus olla siellä ja elää yhdessä. Siellä on myös paljon rauhaa kannattavia ihmisiä molemmilla puolilla. Valitettavasti nyt ääripäät hallitsevat, Jolkkonen suree.
Miten piispa kommentoi Trumpin viimeaikaista toimintaa tai Amerikan oikeistokristittyjen synnyttämiä ilmiöitä? Onko Jolkkonen todella kieltänyt hiippakunnassaan Israel-tilaisuudet? Kuuntele koko Piispan kyselytunti uusintana Radio Deistä lauantaina 24.1. klo 11 tai vaikka heti Dei Plus -palvelusta.
