Joulu on monelle uskonnolliselle juutalaiselle hämmentävä juhla. Entistä useampia israelilaisia se myös kiehtoo. Tel Avivin Immanuel-kirkossa on palveltu uteliaiden lisäksi monia, jotka ovat pyytäneet kasteopetusta.
Tel Avivin vanhassa kaupungissa sekä paikallisia asukkaita että turisteja kiinnostaa ennen maailmansotia rakennettu kaunis Immanuel-kirkko.
Jouluaattona moni israelilainen astuu sisään kirkon ovesta ottaakseen selvää, mitä sen takana oikein kerrotaan heidän maassaan syntyneestä kristillisen joulun keskushenkilöstä.
Kyselijöitä on vastassa värikkäästi koristeltu joulukuusi, jonka alle Israelin Pipliaseura on lahjoittanut kauniisti paketoituja Raamattuja lahjaksi kiinnostuneille.
– Uskonnollisille juutalaisille joulukuusi on kauhistus, mutta maallistuneita kaupunkilaisia se viehättää ja vetää puoleensa, Lähetysyhdistys Kylväjän työaluevastaava Sanna Erelä sanoo.
Hän kertoo, ettei joulukuusiperinteellä ole raamatullisia juuria, vaan sen taustana on pidetty antiikin roomalaista uskonnollisuutta, joka oli juutalaisille pahennus.
Ikivihreiden havupuiden oksia käytettiin elämää ja toivoa tuovina koristeina esimerkiksi Saturnus-jumalan kunniaksi vietetyssä juhlassa.
Omenoita oksilla
Eurooppalainen joulukuusiperinne on todennäköisesti myöhempää perua. Saksassa tuotiin 1500-luvulla sisätiloihin havupuita, joita koristeltiin hedelmillä, varsinkin punaisilla omenoilla.
Hedelmillä koristellut puut kertoivat siitä, että Joulun Lapsi voitti syntiinlankeemuksen kirouksen.
Myöhemmin joulupuita ryhdyttiin koristelemaan kynttilöillä. Tämä muistutti Jeesuksen sanoista: ”Minä olen maailman valo. Joka seuraa minua, ei kulje pimeässä.”
Israelissa joulukuusia voi nähdä arabialueilla.
1700–1800-lukujen aikana joulukuusiperinne levisi Saksasta muihin maihin.
Israelissa joulukuusia ei Erelän mukaan vieläkään pystytetä juutalaisten asuinalueille, mutta arabialueilla niitä voi kyllä nähdä.
– Uskonnollisille juutalaisille joulupuu on kaiken kaikkiaan kummallinen kapistus. Mutta maallistuneita se kiinnostaa samalla tavalla kuin joulumusiikki ja kirkon pihalla tarjoiltu glögi.
Satoja vierailijoita viikossa
Tel Avivin Immanuel-kirkkoa isännöivässä luterilaisessa seurakunnassa on eletty viimeiset pari vuotta kasvaneen hengellisen kiinnostuksen keskellä.
Joulu on aikaa, jolloin kohtaamisiin panostetaan erityisesti.
– Kirkolla on kohdattu tavallisillakin viikoilla satoja israelilaisia vierailijoita, joille kerrotaan evankeliumi, Sanna Erelä sanoo.
Kirkon omistaa nykyisin Luterilainen Maailmanliitto, ja sitä isännöi Norjan Israel-lähetys. Myös Lähetysyhdistys Kylväjä tukee sen toimintaa.
Seurakunnan norjalaisen pastorin Eyvind Vollen mukaan ihmisiä tulee kirkon piirissä uskoon joka kuukausi.
– Eräs nuori mies oli kysynyt tekoälyltä missä Tel Avivissa voi oppia tuntemaan Jeesuksen. Tekoäly oli kehottanut menemään Immanuel-kirkkoon! Erelä kertoo.
Osa etsijöistä on maallistuneita, jotkut uskonnollisesta taustasta ja toiset uushenkisiä tai pakanuudesta viehättyneitä.
– Kun nämä ihmiset tulevat uskoon, heidän todistuksensa ovat upeita!
Tarot-kortit saivat lähteä
Lahjaksi saadun Raamatun vaikutus voi olla välitön tai aloittaa pitkän prosessin. Erelä on kuullut Israelissa vieraillessaan monia rohkaisevia tarinoita eri kansoihin kuuluvista ihmisistä, joiden elämä on alkanut muuttua.
Israelilaismiehen aasialainen vaimo heitti pois tarot-kortit ja hylkäsi pakanalliset palvontapaikkansa ymmärrettyään, että Jeesus on Jumala.
– Seurakunnassa on nyt useita nuoria aikuisia, jotka odottavat kastetta ja lukevat innokkaasti Raamattua, Erelä iloitsee.
Kymmenkunta ihmistä on kastettu.
– Sodan aikana ihmisten kiinnostus Jeesusta kohtaan lisääntyi.
Luvut ovat vaikuttavia. Lokakuun loppuun mennessä Immanuel-kirkossa oli käynyt yli kuusi tuhatta vierailijaa. Joka yhdeksäs heistä oli ottanut mukaansa Raamatun.
Erelän mukaan eniten vierailuja on ollut Gazan sodan vaikeimpina aikoina. Kun kesäkuussa puhkesi sota Iranin ja Israelin välille, kaikki julkiset tapahtumat peruttiin.
– Kirkkokin oli kiinni, mutta kadulle esiin laitetut Raamatut kelpasivat.
Yhdeksän hyvää keskustelua
Kirkossa päivystävien vapaaehtoisten kanssa käydyt keskustelut ovat yleensä hedelmällisempiä kuin kaduilla käydyt.
– Kaduilla käydyissä keskusteluissa on yhdeksän väittelyä ja yksi hyvä keskustelu. Kirkossa sen sijaan käydään yksi väittely ja yhdeksän hyvää keskustelua.
Erelä pyytää suomalaisia rukoilemaan Immanuel-kirkon joulunajan tilaisuuksien puolesta. Ohjelmassa on adventtimessuja, konsertteja ja yhteislaulutilaisuuksia.
– Monet ovat uteliaita, että mitä siellä oikein tapahtuu. Ohjelma on suunniteltu niin, että se ottaa huomioon muutkin kuin vakikävijät. Rukoillaan, että tulitauko pitää ja Israelissa voidaan nauttia joulurauhasta.
