Suomen evankelis-luterilaisiin seurakuntiin on syntynyt tänä vuonna uusia gospelkuoroja, eikä tulijoista ole ollut pulaa. Ilo, tanssi ja rytmit valloittavat.
Jyväskylän seurakunnan kanttorit, Piia Laasonen ja Eveliina Modinos, haaveilivat tahoillaan jo vuonna 2024 gospelkuoron perustamisesta.
Kun kollegoille paljastui yhteinen unelma, he pistivät toimeksi niin, että uutuuskuoroon alettiin kutsua laulajia kesällä 2025. Kaksikko toivoi, että elokuussa alkaviin harjoituksiin saataisiin koolle noin 50 hengen joukko.
– Yllätyimme iloisesti, kun kiinnostuneita ilmaantui pitkälti toistasataa. Se johti siihen, että meillä oli käsillä positiivinen ongelma! kertoo Piia Laasonen.
Kanttorit joutuivat rajaamaan kuorolaisten määrän 120:een, sillä tilat ovat harjoituspaikassa – Taulumäen kirkossa – rajalliset mm. kiinteiden penkkien vuoksi.
Osa gospelkuoroon halunneista jäi varasijoille, mutta lopulta heistäkin moni pääsi mukaan.
– Paikkoja vapautui esimerkiksi siksi, että jotkut uudet laulajat huomasivat, etteivät kykenekään arjen hektisyyden vuoksi sitoutumaan säännölliseen harjoitteluun.
Suurkuoron luotsaaminen on kanttoreille haaste, mutta mukava sellainen. Harjoituksissa toinen johtaa ja toinen säestää, vuorotellen.
Gospel Jyväskylä ottaa ensituntumaa esiintymiseen live-yleisön katseiden kohteena joulukuun 10:ntenä Taulumäen kirkon Jouluboogie-tapahtumassa, jonka juontaa stand up -koomikko Mikko Vaismaa.
Kuoro esittää tapahtuman loppupuolella pari svengaavaa kappaletta sekä osallistuu yhteislauluihin.
– Pääpaino harjoittelussa on alusta alkaen ollut pääsiäislauantaina 4.4.2026 järjestettävässä Gospel Jyväskylän konsertissa, Laasonen kertoo.
Entistä rikkaampaa musiikkikulttuuria
Kirkkohallituksen musiikin ja jumalanpalveluksen asiantuntija Teija Tuukkanen kertoo Ylelle antamassaan haastattelussa, että Suomeen on perustettu parin viime vuoden aikana useita gospelkuoroja.
Hänen mukaansa gospel vetää laulamaan sellaisiakin ihmisiä, jotka eivät muuten olisi kiinnostuneet seurakunnan kuoroista.
Nostetta lisää se, että kanttorien koulutus on uudistunut entistä enemmän rytmimusiikkia sisältäväksi. Nuorella kanttorilla saattaa myös olla kevyen musiikin koulutustausta.
Koska sekä seurakuntalaisten että seurakunnan työntekijöiden kielitaito on parantunut, englanninkieliset kappaleet ovat yleistyneet.
Kaikkiaan kirkon musiikkikulttuuri on monipuolistunut.
– Enää ei tarvitse olla niin kauhean ryppyotsaista ja vakavaa, vaan voi olla myös iloa. Kuoro saa esimerkiksi tanssia kirkossa, Tuukkanen toteaa Ylelle.
