Seksuaalikasvatukseen toivotaan lainsäädäntöä, joka suojelisi lasten kehitystä ja hyvinvointia ja antaisi vanhemmille mahdollisuuden vaikuttaa asiaan.
Suomessa seksuaalikasvatusta annetaan jo päiväkoti-ikäisille lapsille. Lainsäädännön puute on mahdollistanut yksipuolisen ideologisen vaikutuksen opintosisältöihin. Perinteinen uskollisuutta ja uhrautuvaa rakkautta korostava hyvekasvatus on korvattu emeritusprofessori Tapio Puolimatkan mukaan mielihyväkulttuurilla.
Nykyinen seksuaalikasvatus ohjaa nuoria toimimaan normityhjiössä, irrallaan avioliittonormeista. Ilman avioliittomoraalin keskeistä ohjenuoraa, nuoret jäävät vaille seksuaalielämää ohjaavia kriteereitä, jotka auttaisivat heitä perustamaan vakaita perheitä. Ihmistä ei nähdä enää Jumalan kuvaksi luotuna olentona, vaan vaistojen ohjaamana eläimenä, jonka identiteetin ydin ovat seksuaalisuus ja sukupuolisuus.
– Seksuaalisuus nähdään viettinä ja yllykkeiden tyydyttämisenä. Nykyinen seksuaalikasvatus laiminlyö arvotunteiden syventämistä ja tietoisuutta avioliittonormeista.
Pelkistävän luonnontieteellisen näkemyksen ylivaltaa ilmentää empiirisen seksologian lähestymistapa, jonka pioneeri oli Alfred Kinsey. Kinsey vei kokeellisen lähestymistavan niin pitkälle, että hän katsoi oikeutetuksi käyttää lapsia seksuaalisesti hyväksikäyttävien aikuisten havaintoraportteja perustana luodessaan kuvaa lapsen seksuaalisuudesta. Hänen perustamallaan, edelleen toimivalla Kinsey-instituutilla on Puolimatkan mukaan ratkaiseva merkitys siihen, millaista seksuaalikasvatusta Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee.
Vanhemmat eivät voi vaikuttaa
Lasten ja nuorten seksuaalikasvatus ry:n puheenjohtaja Tarja Itkonen pitää ongelmallisena sitä, ettei vanhemmilla tai huoltajilla ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, millaista seksuaalikasvatusta heidän lapsensa saavat. Itkosen mukaan materiaali on pääasiassa ideologisten tahojen tuottamaa ja kaiken lisäksi epätieteellistä.
– Monet vanhemmat tai huoltajat eivät ole samaa mieltä näiden ideologisten tahojen kanssa. Materiaalin täytyisi olla eettistä, tieteellistä ja vanhempien hyväksymää.
Kyseenalaista on myös se, että seksuaalikasvatusta annetaan jo päiväkoti-ikäisille lapsille, vaikka heillä ei ole vielä kykyä ymmärtää abstrakteja käsitteitä, kuten seksuaalisuutta. Alle kouluikäisten ja alakouluikäisten lasten kohdalla on parempi käyttää tunne- ja kehotietoisuuden kehittymisen tukemista.
– Lapsen oppiminen tapahtuu tunteiden kautta, jonka pohjana on kehollinen olo. Jos aikuinen seksuaalikasvattaja tulee sanomaan lapselle, että hän voi olla joku muu kuin biologinen keho, niin se on suorastaan väkivaltaa lapsen kehitystä kohtaan, Itkonen kritisoi.
Sekä Tapio Puolimatka että Tarja Itkonen näkevät, että nykyinen seksuaalikasvatus vahingoittaa lasten hyvinvointia ja kehitystä.
– On tärkeää, että luodaan lainsäädäntö, joka turvaa lasten ja vanhempien oikeuksia ideologista pakkosyöttöä vastaan, Puolimatka toteaa.
Ohjelma on katsottavissa veloituksetta myös YouTubesta ja Permanto-palvelusta.
Lasten ja nuorten seksuaalikasvatus ry on tehnyt seksuaalikasvatuslain tarpeesta lakiehdotuksen.
Teksti: Elina Uusikylä Kuvat: Stas Voronin
