Radio Dein Piispan kyselytunnilla vierailleen Tampereen hiippakunnan piispan mukaan tapaamisissa ei väitellä vaan etsitään sitä, miten pysyä yhdessä.
Evankelisluterilaisen kirkon ja herätysliikejohtajien välillä on viime aikoina käyty ”ehkä pari tai kolmekin” luottamuksellista ja avointa keskustelua, paljasti Radio Dein Piispan kyselytunnilla tänään vieraillut Tampereen piispa Matti Repo.
Repo vastasi kirkon ja herätysliikejohtajien väleihin Kotimaan päätoimittaja Freija Özcanin kysyessä häneltä vahvistusta tietoihin, joiden mukaan Suomen Ev. lut. Kansanlähetyksen (SEKL), Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) ja Suomen Raamattuopiston (SRO) johtajat ovat hiljattain tavanneet arkkipiispa Tapio Luoman, Turun hiippakunnan piispa Mari Leppäsen ja Revon.
– Meillä molemmilla on yhteinen intressi, että millä tavalla me pysymme yhdessä. Ei sinne [tapaamisiin] ole tultu väittämään vastaan ja väittelemään. Vaan pikemminkin hakemaan sitä paikkaa, että mikä yhteys meillä on.
Tapaamisten ilmapiiriä Repo luonnehtii siinä mielessä tiukaksi, että ”jokaisella on omat näkemyksensä”.
– Eivät käsiteltävät kysymykset ole olleet helppoja. Niissä joutuu etsimään omia perusteluja.
– Viimeisimmissä neuvotteluissa meitä piispoja on kiinnostanut se, että olemme aika monta kertaa esittäneet järjestöille, että tokihan te voitte lähettää pappisvihkimyksiä hakevia miehiä meille hiippakunnassa vihittäviksi.
Koska tällainen ei ole toteutunut, ovat herätysliikejärjestöjen teologiset perustelut Revon mukaan kiinnostaneet piispoja.
Kolehtien epääminen ”ei ulossavustusta”
Kirkon ja herätysliikkeiden keskinäiset välit ovat olleet otsikoissa jo pidemmän aikaa. Repo viittasi Radio Dein lähetyksessä kohuun, joka käynnistyi piispojen reagoidessa Inkerin kirkossa Pietarissa syyskuussa 2023 järjetettyyn pappisvihkimykseen, jossa vihittiin papeiksi SEKL:n, Sley:n ja SRO:n työntekijöitä.
Arkkipiispa Tapio Luoma syytti tuolloin tuoreeltaan Kotimaalle antamassaan haastattelussa naispappeuden vastustajien synnyttävän pappisvihkimyksellä Inkerissä ”vakavia ongelmia” ja ruokkivan hajaannusta kirkon sisällä.
Viimeisimpänä käänteenä Kirkkohallituksen täysistunto päätti elokuun lopussa poistaa KL:n ja Sleyn viralliset kolehdit vuoden 2026 kolehtipyhistä. Molemmat epäämisen kokeneet tahot ovat kirkon virallisesti hyväksymiä lähetysjärjestöjä.
Repo vastaa kysymykseen laskeskelemalla, että järjestöissä palvelee jo tällä hetkellä useampia häneltä vihkimyksen työtehtäviinsä saanutta pappia.
– Olen vihkinyt 12 pappia Kansanlähetyksen palvelukseen, mukaan lukien nykyisen toiminnanjohtajan ja kansainvälisen työn johtajan. Raamattuopiston palveluksissa on yksi minun vihkimäni pappi.
– Kaikissa näissä vihkimyksissä on ollut mukana miehiä ja naisia. Eli se minua kiinnostaa, miksi järjestöjen taholta viestitään, että vihittäisiin [sittenkin] pelkästään miesten kesken.
”En ole ihan innostunut siitä, että pappi laittaisi päivän evankeliumin koneeseen ja sanoisi, että tee tuosta sellainen saarna jossa on pari vitsiä ja muuta.”
Tampereen piispa ei koe, että kolehtien epäämisessä olisi kyse järjestöjen savustamisesta ulos.
– Minun näkemykseni on, että kun on järjestö, jolla on sopimus kirkon kanssa, ihan hyvin sellaiselle voisi vuosittaisen kolehdin myöntää. Mutta kirkkohallitus katsoi näin.
– Tässä on kaksi osapuolta, ei vain kirkkohallitus vaan myös järjestöt. Millaisen viestin he [järjestöt] antavat kirkon yhteydessä pysymisestä?
Repo sanoo törmänneensä esimerkiksi kuluneen kesän aikana keskusteluihin siitä, voiko piispa vihkiä enää lähetysjärjestöjen lähettejä.
– Mutta nämä lähetit eivät ole ensisijassa lähetysjärjestöjen, vaan kirkon yhteisiä lähettejä. Kaikki tällaiset kyseenalaistukset heijastuvat myös toiselle puolelle [kirkkoon].
Tekoälyn käyttö saarnojen valmistelussa arveluttaa
Matti Repo vastasi Piispan kyselytunnilla myös useisiin muihin kuin järjestösuhteita koskeviin kysymyksiin, kuten uskonnon näkyvyyteen suomalaisessa arjessa, Israelin ja Hamasin väliseen sotaan, poikien kiinnostukseen uskontoa kohtaan sekä saattohoitokotien vähäisyyteen Suomessa.
Myös tekoälyn käyttö ja kirkon suhtautuminen siihen puhutti.
Matti Repo kertoi itse käyttävänsä tekoälyn tuottamia käännösohjelmia ja totesi tekoälyä hyödynnettävän hänen hiippakunnassaan muun muassa tulevaisuuden suunnitelmien ja strategisen ajattelun pohjana.
– En ole kuitenkaan ihan innostunut siitä, että pappi laittaisi päivän evankeliumin koneeseen ja sanoisi, että tee tuosta sellainen saarna jossa on pari vitsiä ja muuta. Kyllä ihmisen pitää nähdä itse vaivaa ja miettiä mitä haluaa sanoa.
Tekoälyn käyttöön messuissa Tampereen piispa suhtautuu pienellä varauksella.
– Jumalanpalvelukset ovat sellaisia, että siellä ihmiset tulevat kokoon, ottavat osaa rukouksiin, laulavat virret ja laittavat roponsa kolehtiin. Kyllä sellainen inhimillistä osallistumista edellyttää.
– Yksilö voi esittää vaikeitakin kysymyksiä tietokoneelle ja saada sieltä muutamassa sekunnissa viisaitakin vastauksia. Mutta nekin perustuvat aina johonkin tekstimassaan. Joku ihminen on sielläkin takana ja jotakuta voidaan johtaa myös harhaan tälläkin tavalla.
Piispan kyselytunnin journalistitiimissä Revolle kysymyksiä esittivät Hämeen Sanomien päätoimittaja Tuulia Viitanen, MTV Uutisten toimittaja Alec Neihum, Kotimaan päätoimittaja Freija Özcan ja Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelainen.
Mitä Matti Repo sanoo nuorten miesten uskonnollisuuden ja uuskonservatiivisuuden nousun yhteydestä?
Kuuntele Piispan kyselytunti Dei Plus -palvelusta tai uusintana Radio Deistä lauantaina 13.9. kello 11.05.
