World Watch List 2018: ”Pelkkä epäily kääntymisestä kristityksi riittää Afganistanissa siihen, että henkilö voidaan tappaa”

– World Watch listauksesta on havaittavissa kaksi trendiä: uskonnollisen nationalismin globaali kasvu ja islamismin ja ääri-islamin vahvistuminen, Open Doors Finland ry:n toiminnanjohtaja Miika Auvinen kertoo. Kuva: Olli Häkämies

Afganistan on noussut kristittyjen vainoa mittavassa listauksessa toiselle sijalle heti kärkipaikkaa pitävän Pohjois-Korean jälkeen. Kristittyjen tilanne on molemmissa maissa yhtä huono. Joka neljäs kristitty kokee Aasiassa vakavaa vainoa.

Pohjois-Korea ja Afganistan ovat maailman vaarallisimmat maat elää kristittyinä, ilmenee tänään julkaistusta World Watch List 2018 -listauksesta. Joka neljäs Aasiassa asuva kristitty kokee vakavaa vainoa vakaumuksensa vuoksi ja Afrikassa joka kahdeksas kristitty. Koko maailmassa vakavaa vainoa kokee yli 215 miljoonaa kristittyä eli joka kahdestoista kristitty. Kristittyihin kohdistuvan vainon voimakkuus on kasvanut maailmassa tasaisesti viime vuosien aikana erityisesti radikaali-islamin ja uskonnollisen nationalismin lisääntymisen johdosta. Myös uskonsa tähden kuolleiden määrä on kasvanut.
Pohjois-Korea ja Afganistan ovat saaneet suurimmat pistemäärät kristittyjen vainoa mittaavassa World Watch List 2018 -listauksessa. Kansainvälisen Open Doors -järjestön julkaisema World Watch List kokoaa vuosittain 50 maata, joissa kristityt kokevat vakaumuksensa vuoksi eniten vainoa maailmassa. Vuoden 2018 World Watch List on koottu ajanjaksolta 1.11.2016–31.10.2017. Pohjois-Korea on ollut listan ykkösenä joka vuosi vuodesta 2002 lähtien. Afganistan nousi nyt listan kakkoseksi Somalian ohi edellisvuoden kolmossijalta.
– Kristittyjen asema on Afganistanissa lähes yhtä huono kuin Pohjois-Koreassa. Pelkkä epäilys kääntymisestä kristityksi riittää Afganistanissa siihen, että suku tai viranomaiset voivat tappaa henkilön, Open Doors Finland ry:n toiminnanjohtaja Miika Auvinen toteaa.
Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija Olli Ruohomäen mukaan Afganistanin tilanne on muutenkin huolestuttava.

– Afganistanin väestöstä 99 prosenttia on muslimeja ja heistä suurin osa sunneja. Maassa on myös hazara- ja shiiamuslimeja, Ruohomäki kertoo, Suomeen tulleista afgaaneista suurin osa on hazara- tai shiiamuslimeja.

Ulkopoliittisen instituutin vieraileva vanhempi tutkija FT Olli Ruohomäki kertoi, kuinka Afganistan on poliittisesti hyvin fragmentoitunut. Kuva: Olli Häkämies
– Afganistan on hauras valtio, joka kehittyy vähitellen ja vaivalloisesti. Ongelmallisen turvallisuustilanteen lisäksi maa on sekä poliittisesti että taloudellisesti suurien haasteiden edessä.
Myös korruptio on Afganistanissa suuri ongelma. Talibaneilla on edelleen vahva jalansija Afganistanissa. Jopa 40 prosenttia maasta on Ruohomäen mukaan talibanien vaikutuspiirissä. Ihmiset luottavat herkemmin talibanien sharia-lakia toteuttavaan oikeuskäytäntöön kuin viralliseen – usein korruptoituneeseen – oikeuslaitokseen.

Uskonnollisen nationalismin kasvu ja ääri-islamin vahvistuminen

Vainoamisen kärkikymmenikössä ovat nyt vakavuusjärjestyksessä Pohjois-Korea, Afganistan, Somalia, Sudan, Pakistan, Eritrea, Libya, Irak, Jemen ja Iran. Kristittyihin kohdistuvia väkivaltaisuuksia mittaavalla asteikolla vain Pakistan sai täydet pisteet, mutta kokonaisvaltaista vainoa mitattaessa maa oli listan viides.
Kristittyjen kokeman vainon voimakkuus on lisääntynyt maailmassa viimeisen viiden vuoden ajan, erityisesti Aasiassa. Miika Auvisen mukaan on World Watch -listauksessa on nähtävissä kaksi vainojen lisääntymiseen vaikuttavaa trendiä. Radikaali-islam on ruokkinut vainoja Lähi-idän lisäksi yhä enenevässä määrin myös muualla Aasiassa, kuten Filippiineillä ja Bangladeshissa. Afrikassa radikaali-islam on vahvistanut asemiaan myös perinteisesti kristittyinä pidetyissä maissa, kuten Keniassa ja Nigeriassa. Ääri-islamin vahvistumisen ohella uskonnollisen nationalismin globaali kasvu heikentää kristittyjen asemaa. Aasiassa sekä buddhalaisnationalismi että hindunationalismi ovat selvästi lisääntyneet.
– Siellä missä uskonnonvapaus ei toteudu, harvoin toteutuvat muutkaan ihmisoikeudet. World Watch List ei siis kerro vain yhden uskontoryhmän tilanteesta vaan heijastaa laajempaa tilannetta, Auvinen painottaa.
Samaa seikkaa korostaa myös eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän puheenjohtaja Sari Essayah. Essayah toteaa, että kun jokin uskonto on yhteiskunnassa vähemmistönä, silloin testataan vallanpitäjien halua suojella kansalaisten, myös vähemmistöön kuuluvien, oikeuksia. Uskonnonvapaus uhkaa Essayahin mukaan kaventua myös Euroopassa, missä uskonto halutaan siivota pois julkisesta elämästä.

– Kolme neljäsosaa maailman ihmisistä elää maissa, joissa on uskonnollista syrjintää tai vainoa, Sari Essayah sanoo, – YK:n ihmisoikeusjulistuksen artikloista uskonnon- ja omantunnonvapaus on eniten laiminlyöty.

Intian tilanne erityisen huolestuttava

World Watch listan uusia tulokkaita ovat Nepal ja Azerbaidžan. Suoraan listan sijalle 25 nousseessa Nepalissa hinduradikaalit ovat lisänneet kristittyihin kohdistuvaa painostusta ja väkivaltaa. Nepalissa tuli myös vastikään voimaan laki, joka kieltää uskonnon vaihtamisen. Azerbaidžan nousi listan sijalle 45 muun muassa tiedonsaannin helpottumisen johdosta. Intia taas nousi listalla sijalta 15 sijalle 11.

– Intian tilanne on erityisen huolestuttava: Vuonna 2014 hallitukseen noussut hindunationalistinen BJP-puolue on julistanut luovansa Intiasta hinduvaltion vuoteen 2021 mennessä. Tämä on jo näkynyt lisääntyneenä väkivaltana muita uskonnollisia ryhmiä kuten kristittyjä, muslimeja ja sikhejä vastaan, Auvinen kertoo.

Auvisen mukaan Intiassa raportoitiin vuonna 2017 yli 600 uskonnollisesti motivoitunutta vainotapausta kuten väkivaltaa, uhkailua ja vangitsemisia.

Vaino ei aina tarkoita surmatapauksia tai pitkiä vankilatuomioita. Esimerkiksi lomaparatiisi Malediivit on listauksessa sijalla 13, vaikka tutkimusjakson aikana maassa ilmeni vain muutamia kristittyihin kohdistuvia väkivaltatapauksia. Vaino ilmenee Malediiveilla erityisesti seurakuntiin kohdistuvana painostuksena, sillä seurakuntien kokoontumiset eivät ole Malediiveilla käytännössä lainkaan mahdollisia.

Lähi-idässä ja Aasiassa joka neljäs kristitty kohtaa vakavaa vainoa

– Tällä hetkellä yksi kahdestatoista kristitystä maailmassa joutuu uskonsa takia vakavan vainon kohteeksi. Lähi-idässä ja Aasiassa peräti yksi neljästä kristitystä joutuu kohtaamaan vakavaa vainoa, Auvinen toteaa.

Maailmassa on yhteensä noin 2,48 miljardia kristittyä, joista yli 215 miljoonaa kärsii World Watch List 2018 listan mukaan vakavaa, hyvin vakavaa tai äärimmäistä vainoa. Listaan päätyneissä 50 maassa elää yhteensä noin 650 miljoonaa kristittyä, joista joka kolmas (33 prosenttia) kokee vähintään vakava-asteista vainoa vakaumuksensa vuoksi.

Vakavaa vainoa kokevista yli 215 miljoonasta kristitystä 53 prosenttia elää Lähi-idässä ja muualla Aasiassa, 38 prosenttia Afrikassa, 9 prosenttia Latinalaisessa Amerikassa ja 0,01 prosenttia muualla maailmassa.

Marttyyrikuolemat lisääntyneet

Uskonsa vuoksi surmattujen kristittyjen määrä on jälleen lisääntynyt. Ainakin 3066 kristittyä surmattiin maailmassa uskonsa vuoksi World Watch List 2018 -tarkastelujakson aikana, kun edellisvuonna luku oli 1207. Listaukseen päätyvät vain todennetut surmatapaukset, joten määrä on todennäköisesti paljon suurempi.

World Watch List 2017 -tutkimuksessa ilmennyt surmatapausten väheneminen johtui erityisesti Boko Haramin aktiivisuuden laskusta Nigeriassa. Nyt surmatapaukset ovat jälleen lisääntyneet islaminuskoisten fulanipaimenten hyökkäysaaltojen yleistyessä Nigerian keskiosien kristityissä yhteisöissä. Tilannetta kuvataan raporteissa uskontoon perustuvaksi etniseksi puhdistukseksi.

World Watch List 2018 -tarkastelujakson aikana ainakin 793 seurakuntaan hyökättiin maailmassa mukaan lukien muun muassa seurakuntien omistamat sairaalat, koulut ja hautausmaat.