Raamatunopettaja Eero Junkkaala kannattaa evoluutioteoriaa toistaiseksi parhaana selityksenä maailman vaiheista. Juha Ahvion mukaan ihmissuku polveutuu antropologisesti ja geneettisesti kahdesta todellisesta Ihmisestä, Aatamista ja Eevasta.
Milloin ja miten maailmankaikkeus syntyi? Onko kaikelle luonnollinen selitys vai onko takana yliluonnollinen Jumala? Luotiinko maailma oikeasti kuudessa päivässä? Entä miten ihminen on saanut alkunsa?
Radio Dein syksyn ensimmäisessä Viikon debatissa evoluution ja luomisuskon jännitteestä olivat keskiviikkona 4.9.2025 keskustelemassa raamatunopettaja ja teologian tohtori Eero Junkkaala sekä Patmos-lähetyssäätiön tutkimusjohtaja ja teologian tohtori Juha Ahvio.
Debatin juontaja Mari Turunen lähtee liikkeelle kaiken alusta, maailman syntymisestä. Miten ja milloin se on tapahtunut ja kuinka keskustelijat ovat johtopäätöksiinsä päätyneet?
”Tiede ei ota Jumalaan kantaa ollenkaan, eikä sen tarvitsekaan, sillä Jumala ei kuulu sen reviiriin.”
Eero Junkkaalan mukaan maapallo on syntynyt tämän hetkisen käsityksen mukaan 4,5 miljardia vuotta sitten ja maailmankaikkeus noin 13,8 miljardia vuotta sitten.
– Miten se on syntynyt – niin tietenkin Jumalan luomana, Junkkaala sanoo. Mitään muuta syntyhistoriaa ei ole tiedossa.
Junkkaala muistuttaa, että tiede ei ota Jumalaan kantaa ollenkaan, eikä sen tarvitsekaan, sillä Jumala ei kuulu sen reviiriin.
Hän ei ole aina ollut samaa mieltä kuin nyt.
– Nuorempana olin hyvin innokas sellaisen näkemyksen kannattaja, jota nykyään kutsutaan kreationismiksi, siis luomisuskoksi. Sillä yleensä tarkoitetaan sellaista rajatumpaa näkemystä, että maailman ikä on ehkä 6 000 vuotta tai sitä luokkaa. Ja että kaikki on luotu viikossa, niin kuin Raamattu tietenkin kertookin. Ymmärrän hyvin, että monet ajattelevat näin.
Junkkaala kertoo, että vähitellen näkemys alkoi hänen päässään muuttua ja murentua. Se tapahtui erilaisten prosessien kautta vuosien varrella, kun hän tutustui Raamatun arkeologiaan.
– Huomasin, että yhdenkään arkeologisen kirjan yhdessäkään alaviitteessä kukaan ei viitannut, että maailman lyhyt ikä olisi olemassa. Se oli siis täysin itsestään selvää, että kaikki on pitkää ikää, koska tutkimus kertoo sen.
Kun Junkkaala näki museoissa neandertalinihmisten luurankoja, hän ymmärsi, että ei niitä ole tekemällä tehty. Jotenkin ne ovat syntyneet.
Fundamentalismista puuttui aluksi 6000 vuoden kreationismi
Juha Ahvio kertoo, että hän tarkastelee asiaa dogmatiikan dosentin näkökulmasta. Häntä kiinnostaa historiallinen kristillinen peruskysymys uskon, tieteen ja teologian välisistä suhteista sekä se, miten kysymys esimerkiksi luomisesta on historiallisesti mielletty.
– Silloin painopiste tietysti menee teologiseen ja filosofiseen puoleen: mitä luomisen käsite ylipäätään tarkoittaa?
Ahvio sanoo, että hänen näkökulmansa lähtee Augustinuksen ja Tuomas Akvinolaisen linjauksesta, koska siinä on syvä kristillinen ja historiallinen perusymmärrys.
Hän kertoo aikoinaan tutustuneensa Amerikan teologian historiaan sekä fundamentalismiin ja oli silloin havainnut, että silloiset fundamentalistiset kannat olivat oikeastaan samanlaisia, joita nykyään voitaisiin sanoa teistiseksi evoluutioksi tai progressiiviseksi kreationismiksi.
”Katson, niin kuin kristillinen teologia on aina katsonut, että maailmankaikkeus on luotu ’ex nihilo’, tyhjästä Jumalan suvereenina ratkaisuna.”
– Oli jännä havaita, että hetkinen, missä oli sitten se kuudentuhannen vuoden kreationismi? Sehän ei ollut fundamentalistinen valtavirta silloin, vaan se on myöhäisemmän ajan kehitelmä, oikeastaan 1920 ja 1960-lukujen kehitelmä.
Kun Ahvio sijoittaa itsensä luomiseen uskovana, hän arvioi olevansa jonkin sortin progressiivinen kreationisti.
– Se tarkoittaa ensinnäkin sitä, että katson, niin kuin kristillinen teologia on aina katsonut, että maailmankaikkeus on luotu ”ex nihilo”, tyhjästä Jumalan suvereenina ratkaisuna. Se ei ole emanoitunut eli ulos virrannut Jumalasta, niin kuin panteistit sanovat. Materia, aine, kaikki tämmöinen on erityisesti luotu.
Luomisen keston saa luonnontiede selvittää
Se, kuinka kauan luominen kesti ja millä prosesseilla se tapahtui, sen on Ahvion mukaan kristillinen teologia jättänyt luonnontieteen selvitettäväksi.
– Mutta se, mikä tänä päivänä on tiedettä, se on aika tanakasti niitattu tietynlaiseen naturalistiseen, joka on käytännössä sitä epikurolais-demokriittolaista materialismia ja sen filosofisiin lähtökohtiin. Tämä tekee tietyn hankaluuden siihen, mikä tänään kelpaa tieteeksi ja mikä ei, Ahvio kuvailee.
”Mielestäni kristitty voi suhtautua luonnontieteisiin, niin kuin kaikkiin muihinkin tieteisiin.”
Eero Junkkaala kuulee Ahvion puheissa jonkinlaista lievää tieteen kritiikkiä.
– Mielestäni kristitty voi suhtautua luonnontieteisiin, niin kuin kaikkiin muihinkin tieteisiin, sillä tavalla, että se on tällä hetkellä uusin ymmärryksemme ja Jumalan luomaa tiedettä. Meillä ei ole mitään kristillistä syytä ruveta sitä vastaan taistelemaan, Junkkaala sanoo.
Hän määrittelee, että hänen omaa ajatteluansa voidaan kutsua vaikkapa termillä teistinen evoluutio. Junkkaala uskoo, että se, mitä tiede puhuu maailman synnystä ja kehityksestä aina tähän päivään asti ja jota voidaan kutsua evoluutioksi, on ihan mahdollinen selitysmalli – ei välttämättä paras, mutta tällä hetkellä paras mitä on olemassa.
– Jumala on luonut maailman siten, että se näyttää tältä. Tämä on mun uskoni. Me kutsumme alkuräjähdykseksi sitä, josta eteenpäin me tiedetään joka sekunti, mitä on tapahtunut silloin 13,8 miljardin vuoden jälkeen. Siitä taaksepäin kukaan ei tiedä mitään. Paitsi me: Jumala loi taivaan ja maan, Junkkaala sanoo.
Olivatko Aatami ja Eeva todellisia henkilöitä?
Mari Turunen kysyy, ovatko Aatami ja Eeva olleet oikeasti olemassa vai onko ihminen vain kehittyneempi apina.
Ahvio uskoo, että Jumala on luonut ensimmäiselle ihmiselle aineettoman sielun ja Aatami sekä Eeva ovat historiallisia ihmisiä, jotka ovat erityisen luomisen seurauksesta tulleet. Hänen mukaansa ihmissuku antropologisesti ja geneettisesti polveutuu siis kahdesta todellisesta Ihmisestä.
– Oli niin sanottu alkutila. Siinä oli se tietty alkuvanhurskaus. Se on historiallinen tila, ja on ollut historiallinen syntiinlankeemus. Sitten koko tämä perisynnin teologia, jolla on tekemistä siihen, miksi me tarvitaan pelastusta, niin tämäkin on historiallista todellisuutta, Ahvio sanoo.
Miten, missä ja milloin ovat hänen mukaansa marginaalisempia kysymyksiä.
Ahvio korostaa, että ihminen ei ole polveutunut apinasta, ei edes apinan kaltaisesta olennosta.
Junkkaala vie aikajanan apinaa kauemmas: ihminen polveutunut amebasta.
– Jos mennään tieteellisen maailmankuvan osastoon, niin meillä ei ole siellä mitään sellaista vaihetta, josta me voitaisiin sanoa, että tuosta alkaa ihminen. Mutta tietenkin biologit sanovat, että siellä on jossain vaiheessa neandertalit, sitten homo sapiens, ne menevät osittain päällekkäin. Ja sitten tulee homo sapiens sapiens ja niin edelleen. Me tunnetaan tämä historia hirveän hyvin.
– Kannatan evoluutioteoriaa toistaiseksi parhaana selityksenä maailman vaiheista ja ajattelen että kristillisen uskon kannalta sitä ei ole mitenkään välttämätöntä vastustaa, Junkkaala sanoo.
Mutta mihin tässä sitten sijoitetaan ihmisen luominen? Se onkin Junkkaalan mielestä aika visainen kysymys. Hän kysyy Ahviolta, minä vuonna se tapahtui.
– En mä tiedä yhtään mitään vuosia. Mä oikeasti luulen, että ei oikeastaan kukaan muukaan tiedä vuotta siihen, Ahvio myöntää.
”Ihminen ei ole polveutunut apinasta, ei edes apinan kaltaisesta olennosta.”
Junkkaala toteaa, että luonnontieteellisesti ei pystytä osoittamaan, että biologian kuvaamassa kehitysketjussa olisi joku vaihe, jossa ulkopuolelta tulee joku, joka poikkeaa ketjun linjasta.
Ahvio taas pohtii, että Junkkaalan esittämän ketjun vuoksi ei voisi olla erityistä sieluakaan, koska se tulee hänen mukaansa väistämättä ulkopuolelta eikä tästä prosessista.
– Tämä on kristillisen uskonnon kannalta aikamoinen haaste. Eli sitten me mennään väkisin kuitenkin filosofian saralle ja materialistisen panteismin puolelle, josta historiallinen kristillisyys on aina sanoutunut irti ja itse asiassa kamppaillut sitä vastaan, Ahvio muistuttaa.
Biologian kirjat uusiksi?
Matemaattisten aineiden opettaja Marja Kohtala-Hänninen teki kesäkuussa kansalaisaloitteen koulubiologian uudistamiseksi. Kansalaisaloitteessa ehdotetaan ”maailmankatsomuksellisesti neutraalia biologian opetusta nykyisen vaihtoehdottoman ja naturalistisen ideologian sijaan”.
Käytännössä ehdotus johtaisi biologian oppikirjojen uudistamiseen, mikä aloitteen mukaan parantaisi oppilaiden katsomuksellinen tasapuolisuutta ja kriittistä ajattelua. Mari Turunen kysyy debatisteilta, tulisiko heidän mielestään biologian opetusta muuttaa peruskoulussa ja lukiossa aloitteen mukaisesti.
Junkkaala ei missään tapauksessa kannattaisi aloitetta.
– Siihen on peitetysti laitettu toive, että kreationismia eli lyhyen maailman käsitystä opetettaisiin. Minusta sen opettaminen on huolestuttavaa, hän sanoo.
Junkkaalan mukaan on huolestuttavaa, jos kristityt sanovat, että ollaksesi raamatullinen kristitty, sinun täytyy pitää kreationistinen käsitys.
– Silloin me suljetaan yhtäkkiä lukiolaisilta ja kaikilta muiltakin tie kovin kapeaksi. Sun pitää tässä hyväksyä tämä näkemys ja se on kristinuskoa. Ei se sillai ole.
Juha Ahvio sen sijaan kannattaisi aloitetta.
– Näkisin erittäin hyvänä puolestani tämän tyyppisen lisän tuohon nimenomaan yleissivistyksellisesti tieteenfilosofian vinkkelistä. Ehkä mun näkökulma on taas se, että kritisoisin niitä piilokärkiä, mitä tähän nyt vallitsevaan systeemiin on piilotettu, siis tämmöisiä materialistis-ateistisia.
Ahvio korostaa käsitemäärittelyä ja sen esiin tuontia.
– Näissä on teoriapitoisuutta joka tapauksessa, ja tieteen filosofia on kuitenkin semmoinen, mikä sietää tulla esille siinä ja tässä ja tuossa.
Millainen oli Pekka Reinikaisen ohjelmaan lähettämä yllätyskysymys ja miten siihen vastattiin? Miten miljoonia vuosia vanhoissa dinosaurusten fossiileissa voi olla elävää solukkoa? Kuuntele koko Viikon debatti uusintana Radio Deistä lauantaina klo 11 tai vaikka heti Dei Plus -palvelusta.
