Vapaakirkon Yhdysvaltain sisarkirkon elinvoimaisuusjohtaja Mary Hendrickson: Ei ole tervettä seurakuntaa ilman tasapainoisia jäseniä

 

Evangelical Covenant Church -kirkkokunnan elinvoimaisuusjohtaja Mary Hendrickson vieraili Suomessa syyskuun lopussa muun muassa tutustumassa paikalliseen elinvoimaisuustyöhön. Floridassa asuva Hendrickson on toiminut nykyisessä työssään kaksi vuotta ja ollut yhteensä neljä vuotta elinvoimaisuustyössä mukana. Kuva: Pia Korhonen

Yhdysvalloissa pandemian jälkeen moni vapaaseurakunta elää muutosvaiheessa ja hakee uomaansa. Uusi tilanne vaatii uudenlaisia lähestymistapoja, uskoo Mary Hendrickson.

Yhdysvalloissa koronapandemia on uuvuttanut pastoreita ja pakottanut seurakuntia odottamattoman muutoksen partaalle.

Näin toteaa Mary Hendrickson, elinvoimaisuusjohtaja Evangelical Covenant Church (ECC) -kirkkokunnassa, joka on Vapaakirkon yhdysvaltalainen sisarkirkko.

Dei Neliöb. 14.11.-4.12. MJa

Hendrickson tietää, mitä Yhdysvaltain vapaaseurakunnat kaipaavat. Siksi hän kiepsautti elinvoimaisuuspolun nurin niskoin.

Kaikki ihmisryhmät näkyviksi

Seurakunnan elinvoimaisuuden polku on ECC:n kehittämä työkalu seurakunnan uudistamiseksi. Se on muutosprosessi, jossa seurakunta tarkastelee nykyistä tilaansa ja rakentaa uutta strategiaa. Polun eri vaiheiden lopputuloksena pitäisi olla terveempi seurakunta, joka tietää tarkoituksensa ja etenee sitä kohti.

Yhdysvalloissa polku lakkasi toimimasta, Hendrickson toteaa. Askelesta toiseen etenevä prosessi sopi joillekin seurakunnille, mutta käytännössä etenkin nyt kaivataan joustavampaa lähestymistapaa. Yksi seurakunta tarvitsee tietynlaista apua ja tukea, toinen toisenlaista.

– Moni seurakunta kyselee, keitä he oikein ovatkaan juuri nyt.

Euroopassa polku on edelleen toiminut, joten tällä mantereella samanlaista muutostarvetta ei tullut.

Toinen ongelma oli, että vielä kuusi vuotta sitten ECC:n elinvoimaisuustiimissä ei ollut muita kuin valkoihoisia miehiä. Se toimii huonosti, jos halutaan tavoittaa myös muita ihmisryhmiä.

Nyt 17 hengen tiimissä näkyvät eri etnisistä taustoista tulevat pastorit aasialaisista afroamerikkalaisiin, Yhdysvaltain ja Kanadan alkuperäisasukkaisiin ja latinalaisamerikkalaisiin. Pienillä maalaisseurakunnilla on oma edustuksensa, samaten Euroopalla.

– ECC painottaa voimakkaasti monikulttuurisuuden huomioimista ja naisten voimaannuttamista, Hendrickson kertoo.

– Tällä tiimillä voimme tavoittaa laajempaa yleisöä ja varmistaa, että kirkkokunnassa kaikkien ääni tulee kuulluksi.

Seurakuntaa on helppo syyttää

Kolmen työpajan kokonaisuus keskittyy aiempaa enemmän yksilöön. Ensinnäkin opetellaan terveitä ihmissuhteita, konfliktinratkaisumenetelmiä ja kunnioittavaa keskustelua. Keskitytään henkilökohtaisen jumalasuhteen hoitoon sekä puhutaan terveellisestä seurakuntakulttuurista, jossa yrittäminen ja epäonnistuminen ovat hyväksyttyjä.

Sellainen ei ole suinkaan itsestäänselvyys, Mary Hendrickson sanoo.

– Joissakin seurakunnissa halutaan hallita asioita, monissa pelätään yrittää ja epäonnistua eikä aloiteta mitään uutta. Joissakin on ihmisiä, jotka haluavat kontrolloida kaikkea, mikromanageroida. Ne eivät koskaan kasva.

Mutta eikö tämä kuulosta hyvin individualistiselta lähestymistavalta?

Ei, Hendrickson vastaa heti. Yksilöihin suhtaudutaan osana seurakuntaa ja laajempaa Kristuksen ruumista.

– On helppoa syyttää seurakuntaa ja unohtaa, että me olemme seurakunta. Siksi uusi malli puhuu ihmisistä. Ei voi olla terveellistä seurakuntaa, jos ihmiset eivät itse ole tasapainoisia.

Yksi osa elinvoimaisuuspolkua onkin seurakuntalaisten lahjojen kartoitus. Tulokset kirjataan ylös ja taitojen ja lahjojen kirjo levitetään julisteisiin kirkkosalin seinälle.

– Se on henkeäsalpaava hetki. Usein seurakunnat ajattelevat, ettei heillä ole mitään tarjota. Sitten he näkevät, että heidän seurakunnassaan ovat nämä kaikki lahjat.

Pastorin kannalta paras osa on se, että seurakuntalaiset merkitsevät pienen tähden jokaisen lahjan kohdalle, jota he ovat valmiita käyttämään seurakunnan hyväksi.

– Pastorina minullakin on ollut tämä voimavara käytössäni. Joka kerta, kun olen soittanut jollekulle ja kysynyt, onko hän yhä valmis tekemään tähdellä merkitsemäänsä asiaa, vastaus on aina ollut ”kyllä”.

”Eletään tehtäväämme todeksi”

Entä mikä on paras lopputulema elinvoimaisuusprosessin jälkeen?

– Terve, lähetystehtäväänsä toteuttava seurakunta, Hendrickson vastaa.

Yksi mallikelpoinen esimerkki on Ohion Fairfieldissä sijaitseva Covenant Community Church, joka haki elinvoimaisuustyöpajasta apua keskinäiseen kommunikointiin. Päätteeksi seurakunta sai muotoiltua itselleen tarkoitustaan kuvaavan missiolausekkeen, jonka Hendrickson muistelee liittyneen muutokseen ympäröivässä yhteisössä.

Lopuksi johtotiimiin kuuluva nainen nosti varovasti kätensä ja ehdotti, että täyttääkseen tehtävänsä seurakunta voisi lahjoittaa rahat taloon, joita kristillinen hyväntekeväisyysjärjestö rakentaa vähävaraisille tai muuten kotia tarvitseville. Yhden talon kustannukset ovat noin 50 000–80 000 dollaria.

– Lopulta ilman mitään erimielisyyksiä he päättivät rahoittaa talon kokonaan. He sanoivat, että eletään tehtäväämme todeksi.