Lukiolaistutkimus: ”Tiede on ainoa totuus”

 

Nuorten käsitys uskonnosta muuttuu usein negatiiviseksi yläkoulun aikana. Asennemuutokseen voitaisiin kuitenkin vaikuttaa oikeanlaisella opetuksella.

Lukiolaisten maailmankuva pohjautuu usein luonnontieteisiin. Veera Nordmanin tekemässä tutkimuksessa nuorten suhteesta tietoon ja uskontoon kaksi kolmasosaa nuorista selitti maailmaansa pelkästään tieteen näkökulmasta. Vähemmistöksi jäivät ne, joiden maailma pohjautui joko pelkästään uskonnolle tai sekä uskonnolle että tieteelle.

 

Sansa Neliöb. 13.2.-12.3.

Tiede on lähtökohtaisesti uskoa parempi

Tutkimuksessa selvisi, että tieteisiin nojautuvat nuoret perustelivat kantaansa siten, että uskonnolliset selitykset esimerkiksi ihmisen synnylle ovat lähtökohtaisesti tieteellisiä perusteita huonompia. Tähän ajattelutapaan kuuluu käsitys siitä, että uskon totuusarvoa tulisi perustella tieteellisin perustein.

“Paras on mielestäni se, että ihminen on kehittynyt apinasta, koska sille on enemmän järkeviä todisteita. Se, että Jumala olisi maan alussa luonut naisen ja miehen, tarvitsee enemmän todisteita, koska se on niin uskomaton väite, että se tarvitsee päteviä todisteita muutakin kuin Raamatun. Evoluutioteoriasta on enemmän päteviä ja tieteellisiä todisteita”, kirjoitti eräs tutkimukseen osallistuneista nuorista.

 

Asennemuutos opetuksen kautta

Monet nuoret kokevat tieteellisen tiedon luotettavammaksi, sillä sen taustalla on uskottavia ja tieteen keinoin todistettavia perusteita. Vain harva lukiolainen esitti ajatuksia tieteeseen pohjautuvan tiedon muuttumisesta tai epävarmuudesta.

Tutkimus paljastaa, että uskonnon ja tieteen yhteensovittaminen ei monilta nuorilta onnistu, sillä ne koetaan toisilleen vastakkaisiksi asioiksi. Jos uskoo toiseen, ei voi uskoa toiseen. Koska monet pitävät luonnontieteitä uskontoa luotettavampana, tilaa uskonnollisille näkemyksille ei monilta löydy.

Nordmanin mukaan syy tällaiseen ajattelutapaan saattaa löytyä rippikoulu- sekä kouluopetuksesta. Vaikka perus- ja lukio-opetuksen opetussuunnitelmissa on tavoitteina jäsentyneen maailmankuvan syntyminen sekä uskon ja tiedon luonteen ymmärtäminen, monien nuorten kohdalla tavoitteissa ei ole onnistuttu.

 

Veera Nordman sekä Aino-Elina Kilpeläinen esittävät artikkelissaan kysymyksen siitä, ohjaako kouluopetus nuoria turvautumaan tieteisuskoakin lähentelevään maailmankatsomukseen uskontojen kustannuksella.

Esimerkiksi rippikouluopetuksen luonnetta muuttamalla voitaisiin myös muuttaa nuorten asennetta uskonnosta. Jos tieteen ja uskon perusolemukset ovat nykyisen lailla sekoittuneet, ei rippikoulussa tarjottava opetus Nordmanin mukaan tarjoa sitä, mitä sen pitäisi tarjota.

 

Lähde: Areiopagi.fi

Kuva: pixabay

 

Aiheet

, ,