Terapeutti Elli Meklin: Pelko suojaa, mutta voi hallitsevana sairastuttaa

Järvenpääläisen terapeutin Elli Meklinin saamat avunpyynnöt ovat lisääntyneet koronan ja Ukrainan sodan aikana. Niissä näkyy ahdistus ja pelko sekä huoli tulevaisuudesta.

Luokanopettajasta tera­peutiksi kouluttautunut Elli Meklin voi hyvin samaistua viimeaikaisiin, sodan uhkaan liittyviin, ahdistaviin tun­teisiin. Hän on nimittäin itse sota­veteraanin tytär ja 9-lapsisen per­heen kuudes lapsi. Isä kertoi jälkikasvulle paljon sota-ajasta ja kolmen vuoden rankoista ko­kemuksistaan rintamalla.

– Hän oli taitava kertoja eikä mässäillyt sodan raakuuksilla, mutta saimme paljon tietoa sodan tuomasta todellisuudesta Suomessa. Minulla oli vauva-aikana liikaa yksin jäämisen kokemuksia, mistä nousevaa turvattomuutta koin lapsuuskotini turvallisuudesta ja rakkaudesta huolimatta.

– Vanhemmilleni olen kaikesta kiitollinen, he olivat perheelleen ja maatilalleen omistautuneita läm­pimiä ihmisiä, mutta arki ja valtava työmäärä pitivät elämän kiireisenä.

Kun pelko ottaa vallan

Elli on nähnyt perheterapeutin työssään pelon monet kas­vot. Pandemian jälkimainin­geissa noussut sodanuhka Euroopassa on vain lisän­nyt ahdistavia tunteita. Hän kuvailee, kuinka suuri voima pelolla saattaa pahimmillaan olla.

– Se voi ilmetä ahdistuksena, jännittämisenä sekä hallitsevana turvattomuuden tunteena. Unet karkaavat, ja elimistö on ylivirit­tynyt. Tämä puolestaan haittaa ar­jesta selviämistä ja kaventaa elämää ihmisen vältellessä pelkojaan.

Elli luettelee, että pelko voi koh­distua moneen asiaan. On sosi­aalisia pelkoja, paniikkihäiriötä, pakko-oireita, traumoja ja tilan­nekohtaisia pelkoja.

– Peloista voi kasvaa todellinen ongelma, kun hälytystila jää päälle. Monilla nämä pelot ovat saaneet alkunsa jo lapsuuden kasvumaas­tossa, mutta ongelmiin on myös neurologisia syitä. Ja sillä ei itse asiassa ole merkitystä, onko pelon aihe todellinen vai syntynyt omassa päässä, sillä ihmisen mieli ja keho reagoivat tilanteeseen samalla ta­voin, hän kiteyttää.

– Kortisolia ja adrenaliinia vir­taa elimistöön, sydän hakkaa ja verenpaine nousee. Kun pelko ak­tivoituu, aivot valmistavat elimis­tön taistelemaan, pakenemaan tai lamaantumaan. Todellisen uhan vallitessa tämä palvelee henkiin jäämistä. Mutta irrationaaliset, jumittuneet ja kehämäiset pel­koajatukset haittaavat elämää ja voivat lamaannuttaa toiminta­kykyä merkittävästi.

Apua uskoville

 

”Pelkojen hoidon ytimessä on niiden kohtaaminen.”

Elli ei yhdy väitteeseen, että ihmi­sen tullessa uskoon kaikki ongel­mat katoavat.

– Vaikka ihmisestä tulee Jumalan lapsi ja hän on taivastiellä, ei psyyke silmänräpäyksessä siitä mihinkään muutu. Se on kasvun ja toipumisen matka. Monet uskovat ihmettelevät, miten minulla voi kristittynä olla pelkoja tai muita psyykkisiä on­gelmia. Seurakunnista puuttuu usein koulutettuja sielunhoitajia. Mielenterveyden häiriöt ovat kas­vussa, ja mielestäni tämä tarve olisi hyvä nostaa keskiöön myös seurakunnissa. Vaikka se onkin tukea antavaa, ei-ammatillista apua, se voi monille olla matalan kynnyksen paikka tulla puhumaan ongelmistaan. Sielunhoitaja voi myös olla tukena, kun ihminen lähtee etsimään ammatillista apua. Pelkojen hoidon ytimessä on niiden kohtaaminen.

Jeesus esimerkkinä

”Jeesus oli todella maailmanluokan terapeutti, hän toimi hoitavasti ja kohtasi ihmisiä terapeuttisesti”

 

Raamattua tutkiva terapeutti on löytänyt isosta kirjasta Jumalan, joka ymmärtää ihmistä kaikkine huolineen ja murheineen.

– Meidän olisi hyvä ymmärtää kirjoituksia pal­jon syvemmin. Jeesus oli todella maailmanluokan terapeutti, hän toimi hoitavasti ja kohtasi ihmisiä terapeuttisesti. Siinä olivat läsnä armo ja rakkaus, joiden varassa ihmiset uskalsivat tulla näkyviksi. Nämä turvaa tuovat välineet ovat terapian ydintä.

Elli muistuttaa, että sama Jumala, joka Raamatussa vakuuttaa, että olemme turvassa, on luonut meihin myös aivojen pelkokeskuksen.

– Mehän emme reagoi itse asiassa mihinkään muuhun aivoperäisesti niin nopeasti kuin juuri pelkoon, koska se on meidän henkiinjäämisvai­kuttimemme. Jumala haluaa kuitenkin tasapainot­taa tätä omalta puoleltaan, jotta emme jäisi kiinni pelon tunteisiin. Me tarvitsemme siis pelon hetkellistä tunnetta, mutta Jumala vakuuttaa meille, ettei meidän tarvitse jäädä sen vangiksi.

– Yleensä matka pelosta rauhaan vie aikansa ja vaatii tietoista työskentelyä. Arjesta selvitäksemme on myös äärimmäisen tärkeää, että pysymme kiinni tavallisissa rutiineissamme ja tekemisessä, jotta toi­mintakykymme säilyy. Silloin olemme parhaim­massa mahdollisessa pelipaikassa kohtaamaan myös niitä vaikeita asioita, joita elämään välillä tulee. Ja kristittyinä saamme voimaa Jumalalta, Raamattuhan kertoo, ettei mikään voi erot­taa meitä Hänen rakkaudestaan, Elli summaa.

Elli Meklinin ajatuksia kuullaan lisää myöhemmin syksyllä tällä viikolla al­kavassa Rinnallakulkija-sarjassa. Sitä toimittaa Marja Salminen ja kustantaa Kristityt Yhdessä ry. Ohjelmassa käsitellään erilaisia psyykkisen ja hengellisen haavoittuvuuden teemoja monien asiantuntijoiden kanssa. Rinnallakulkija Radio Deissä lauantaisin kello 20.03 ja uusintana keskiviikkoisin kello 24.00. Jaksot löytyvät takautuvasti myös Dei Plus -palvelusta.

Kuva: Seppo Haavisto