Ihmisiä ja ilmiöitä: Pastori Matti Hernesaho: ”Jeesus ei ole teinipojille mikään vitsi” Hyvät: Arabien parissa lähetystyötä tekevä Aaron Ibrahim kertoo miten tehdä vaikutus muslimeihin: ”Elä niin kuin opetat”

Teologi: Ihmisten lisääntyneeseen seurantaan on syytä suhtautua kriittisesti

 

Kuvakaappaus uutisvideosta

Viimeaikaiset mikrosiruimplantteja koskevat uutiset nostivat esille spekulaatiot pedon merkistä.

Suomi pääsi helmikuussa jälleen tekniikan historiaan, kun vähittäiskaupan messuilla Helsingissä siirrettiin sähköistä bitcoin-valuuttaa henkilön kädessä olevaan mikrosiruun. Kyseessä oli tiettävästi ensimmäinen kerta maailmassa, kun ihmisessä olevaan siruun siirrettiin rahaa.

Muutama viikko aiemmin tiedotusvälineet kertoivat tukholmalaisessa innovaatiotalossa käyttöön otetusta tunnistautumisjärjestelmästä, jossa työntekijät voivat käteensä asennetun sirun avulla muun muassa avata ovia, käyttää kopiokonetta ja maksaa kahvilassa lounaansa.

KRS Krito 10.-23.6.

Uutiset nostivat pintaan kristillisissä piireissä jo pitkään eläneet spekulaatiot mikrosirusta Raamatussa mainittuna pedon merkkinä.
Ilmestyskirjan 13. luvussa kerrotaan, kuinka Jumalaa vastustava ”peto” pakottaa kaikki ihmiset ottamaan oikeaan käteensä tai otsaansa merkin, jota ilman kenenkään ei ole lupa ostaa eikä myydä mitään. Merkin ottaneita kohtaa Jumalan tuomio.

Tähän mennessä jo tuhansilla

Ensimmäiset mikrosirut istutettiin ihmiskehoon tiettävästi 1990-luvun lopulla, ja sen jälkeen sellaisen ovat saaneet jo tuhannet ihmiset. Tähän mennessä siruja on käytetty esimerkiksi tietoteknisiin ja lääketieteellisiin tarkoituksiin. Tulevaisuudessa kehoon istutetun sirun uskotaan tarjoavan vaihtoehdon luotto- ja matkakorteille ja jopa passeille.

Helppokäyttöisyyttä, virheetöntä tiedonsiirtoa ja tarpeelliset tiedot aina mukana. Kaikki tämä kuulostaa hyvin kätevältä, arvioi helluntailainen ilmestyskirjatutkija ja kirjailija Juha Partanen. Hän ei pidä mikrosirua pedon merkkinä ja on valmis ottamaan jossakin vaiheessa sellaisen itsekin.

– Mikäs siinä, jos se helpottaa elämää esimerkiksi kaupan kassalla tai jos onnettomuustilanteessa uhrin terveystiedot saadaan nopeasti, hän pohtii.

Partanen ei usko, että Johanneksen kuvaama pedon merkki on sen konkreettisempi kuin toisaalla Ilmestyskirjassa mainittu kristittyjen otsaan kirjoitettu ”nimi” tai heidän otsaansa painettu Jumalan ”sinetti”. Päinvastoin merkki on perustelluinta tulkita vertauskuvallisesti samaan tapaan kuin tekstikohdassa mainitut monipäiset pedotkin.

Partasen mukaan jakso onkin sovellettavissa kaikkiin niihin tilanteisiin, joissa kristittyihin kohdistuva painostus saa heidät miettimään kristillisistä periaatteista luopumista. Painostuksen edessä kristittyjen tulee aina pysyä uskollisena sille, minkä he ymmärtävät Jumalan tahdoksi.

Voimakkaimmin pedon merkin konkreettisuutta on korostettu niin sanotun futuristisen tulkintakoulukunnan piirissä. Näkemyksen mukaan Ilmestyskirjan kuvaukset koskevat suurimmaksi osaksi Jeesuksen paluuta välittömästi edeltävää lopun aikaa – jota uskotaan elettävän juuri nyt.

Tämän viime vuosikymmeninä erityisesti angloamerikkalaisessa herätyskristillisyydessä laajasti kannatetun tulkintaperinteen puitteissa pedon merkki on tyypillisesti tulkittu konkreettisena kaupankäyntiin liittyvänä teknisenä järjestelmänä, kuten jonkinlaisena tatuointina, viivakoodina tai ihmiskehoon sijoitettavana mikrosiruna.

Patmos Lähetyssäätiön tutkija ja kirjailija Juha Ahvio korostaa Partasen tavoin Ilmestyskirjan syntyajankohdan merkitystä tekstin tulkinnassa. Silti hän pitää myös futuristisia sovelluksia mahdollisina.

– Ajattelen, että pedon merkki on ensisijaisesti jokin asia, jolla henkilön ajattelu ja toiminta sidotaan ja pakotetaan petojärjestelmään. Se voi olla jokin konkreettinen tekninen merkki tai laite, mutta ei välttämättä.

Hyvin samaan tapaan kohdasta ajattelee Kansanlähetyksen äänenkannattajan Uusi Tie -lehden päätoimittaja Leif Nummela.

– Kyseinen Ilmestyskirjan kohta merkitsee vähintäänkin sitä, että jos jokin ajattelutapa tai käytäntö on Jumalan tahdon vastainen, siihen ei kristityn pidä mennä mukaan. Tämä ei tarkoita, etteikö jossakin historian tilanteessa voi käydä niin, että jonkinlaisella käteen tai otsaan sijoitettavalla tunnistautumiskeinolla lisätään ihmisten kontrollointia.

Seuranta on laajaa jo nyt

Yleistyvätpä mikrosiruimplantit tai eivät, länsimaissa eletään jo nyt monikerroksisen valvontajärjestelmän keskellä. Kännykät, navigaattorit ja tablettitietokoneiden mobiilisovellukset välittävät käyttäjien sijaintikoordinaatteja ja internetselaimet tietoa siitä, mitä sähköisiä sisältöjä henkilö lataa.

Liike-elämän lisäksi myös viranomaiset ovat saaneet uusia valtuuksia ja mahdollisuuksia valvoa kansalaisia.

Kristillistä etiikkaa helluntaiherätyksen Iso Kirja -opistossa opettava Miika Tolonen ei innostu ”orwellilais-eskatologisista” salaliittoteorioista. Silti lisääntynyt valvonta ei ole eettisesti ongelmatonta.

– On olemassa hyvänlaista valvontaa, joka tähtää lähimmäisen parhaaseen. Valtio on jo vuosikymmenet harjoittanut sellaista esimerkiksi terveydenhuollon kautta, ja teknologian mahdollistaman valvonnan kautta voidaan esimerkiksi paikantaa eksynyt ihminen. Ongelmallista on se, että merkittävä osa nykyajan seurannasta on osa kapitalistista kulutuskulttuuria, jossa seurannan tarkoituksena on mahdollistaa tehokkaampi myynti. Jättiyritysten kuten Googlen ja Facebookin tuotteiden käyttäjät voivatkin jokainen kysyä itseltään ”kuka tässä käyttää ja ketä?”.

– Kenties meitä jo nyt hallitaan enemmän kuin tajuammekaan.