Ihmisiä ja ilmiöitä: Pastori Matti Hernesaho: ”Jeesus ei ole teinipojille mikään vitsi” Hyvät: Arabien parissa lähetystyötä tekevä Aaron Ibrahim kertoo miten tehdä vaikutus muslimeihin: ”Elä niin kuin opetat”

Temppelivuorella käy arkeologinen sota

 

Kuva Jerusalemissa niin sanotulla Daavidin kaupungin alueella tehdyiltä kaivauksilta. Osa arkeologeista uskoo kuvassa
näkyvien rakennelmien olevan osa muinaista Daavidin palatsia, toiset sijoittavat ne selvästi myöhemmälle
ajalle. Kuva: Lari Launonen

Muslimit tuhoavat arkeologista aineistoa Jerusalemin temppelivuorella samalla, kun juutalaiset arkeologit etsivät todisteita Daavidin kuningaskunnasta.

Kun Pyhää maata kaivetaan, on taustalla usein historiallisen mielenkiinnon lisäksi uskonto ja politiikka.

Jerusalemin Temppelivuori ja sen ympäristö kätkee allensa arvokkaita kerroksia kanaanilaista, juutalaista, islamilaista ja kristillistä historiaa. Alueesta on tullut arkeologisen sodan polttopiste.

KRS Krito 10.-23.6.

Erityistä kiistaa on käyty Temppelivuoren eteläpuolella sijaitsevasta, Daavidin kaupungiksi nimetystä alueesta. Kesällä 2005 israelilaisarkeologi Eilat Mazar ryhmineen kaivoi sieltä esiin suuren julkisen rakennuksen. Ylelliseen elämään viittaava keramiikka ajoitettiin kuningas Daavidin oletetun elinajan tienoille 1100–900-luvuille eKr. Mazar julistikin löydön pian ”Daavidin palatsiksi”.

Kaikki arkeologit eivät kuitenkaan ole nielleet Mazarin tulkintaa. Paitsi että todisteet eivät viittaa yksiselitteisesti Daavidiin, myös Mazarin objektiivisuutta epäillään.

Hallitsiko Daavid kuningaskuntaa?

Israelin arkeologian asiantuntija, Helsingin yliopiston eksegetiikan ja Raamatun heprean yliopistonlehtorin Juha Pakkalan mukaan Mazarin kaivausten taustalla vaikuttaa sionistisia järjestöjä.

– Mazar toimii tutkijana Shalemkeskuksessa, jonka kiinnostus arkeologiaan on linkittynyt poliittisiin intresseihin. Järjestö pyrkii vahvistamaan kansallismielisen juutalaisuuden älyllistä perustaa tieteen keinoin.

Visio kuningas Daavidista, joka hallitsi nyky-Israeliakin laajempaa aluetta, on ideologisesti tärkeä maa-alueista kamppailevalle juutalaisvaltiolle. Historiallista ideaalia häiritsee Vanhan testamentin tutkimuksessa viime vuosikymmeninä yleistynyt käsitys, jonka mukaan Raamatun kuvauksesta huolimatta Daavid olisi ollut lähinnä pelkkä heimopäällikkö ja Jerusalem hänen aikanaan pieni ja köyhä kylä.

Shalem-keskus syntyi reaktiona tähän trendiin tutkimuksessa.

– Jos Mazarin löytö voitaisiin osoittaa Daavidin palatsiksi, tämä olisi vahva todiste vallitsevaa käsitystä vastaan.

Israelissa arkeologisille kaivauksille vuosikymmeniä osallistunut ja löydösten merkityksestä väitellyt pappi Eero Junkkaala suhtautuu Mazarin tulkinnan oikeellisuuteen Pakkalaa myönteisemmin.

– Muitakin kuningaskuntaan viittaavia julkisia rakennuksia Daavidin ajalta on löytynyt jo 1970–80-luvuilla ja aivan lähivuosinakin.

Onko temppelivuoren kaivaminen kostoa?

”Arkeologiseksi katastrofiksi” Juha Pakkala kutsuu tapahtumia itse Temppelivuorella. Temppelivuorta hallinnoiva islamilainen viranomainen Waqf ei päästä arkeologeja tutkimaan aluetta.

Kalliomoskeijan ja Al-Aqsa-moskeijan alla sijaitsevan maaperän arkeologisia kerroksia on kuitenkin tuhottu häikäilemättä. Esimerkiksi vuosina 1999–2000 rakennettiin uusi moskeija maan alla sijaitseviin ”Salomonin talleihin”.

– Puskutraktorit raivasivat kaiken tieltään, Pakkala kertoo.

Satoja rekkalavallisia maata ja arkeologista jäämistöä kipattiin pääasiassa Kidronin laaksoon. Israelilaisarkeologien perustaman Temppelivuoren seulontaprojektin työntekijät sekä kymmenettuhannet vapaaehtoiset ovat käyneet kasoja läpi. Muun muassa astioita, kolikkoja, koruja, vaatteita ja pelinappuloita kerrotaan löytyneen esimerkiksi Salomonin temppelin ajalta.

Israelin poliisi valvoo Temppelivuorta mutta näyttää olevan voimaton puuttumaan muinaismuistolain jatkuvaan rikkomiseen.

Junkkaalan mukaan Temppelivuoren arkeologista aarreaittaa hallitsevalta Wagf-organisaatiolta puuttuu realistinen käsitys historiasta.

– Islamilainen ajattelu ei esimerkiksi tunnusta, että alueella olisi koskaan ollut juutalaisten temppeliä, hän toteaa.

Junkkaalan mukaan arkeologisen aineiston tuhoamista saattaa motivoida myös halu maksaa takaisin Israelin aggressiivinen siirtokuntapolitiikka, joka vaikuttaa myös Daavidin kaupungin kaivausten taustalla. Daavidin kaupunki sijaitsee Silwanin arabikylän keskellä, ja arabiasutusta on raivattu kaivausten tieltä. Eilat Mazarin tutkimusta rahoittanut Daavidin kaupungin säätiö on ostanut joitakin tontteja isolla rahalla, mutta osa on saatu haltuun kyseenalaisin keinoin.

Daavidin kaupungin kaivauksiin kriittisesti suhtautuva israelilaisarkeologien ja rauhanaktivistien järjestö Emek Shaveh väittääkin, että temppelivuorta ympäröivät arabikorttelit halutaan hävittää arkeologisten kaivausten varjolla.

Pakkala muistuttaa, että juutalaisten ja muslimien ohella myös kristityt ovat kautta aikain harrastaneet Pyhällä maalla tieteellisesti kyseenalaista arkeologiaa.

– Erityisesti päätelmiä Jeesuksen elämään liittyvistä paikoista on tehty usein liian innokkaasti.

(Teksti: Lari Launonen)