Teatteriohjaaja Jouni Laine: Suomen kirkkohistoriassa on monta kertomatonta tarinaa

 

Heikki Sillankorva (Roy Sirniö), Turun tulkki, kuulee iäkkään äitinsä (Hanna Tarkiainen) paljastuksen omasta syntyperästään Palopuron kesäteatterin näytelmässä. Kuva: Milla Suonio

Suomen ainoa virassa oleva kirkkoteatterin ohjaaja tuo näytelmissään esiin armon ja anteeksiannon teemoja. Teatteri Betan Turun tulkki päättää komean trilogian.

Jouni Laine on toiminut Hyvinkään seurakunnan palveluksessa vuodesta 1982 alkaen, ensin nuorisotyöohjaajana ja vuodesta 2000 kirkkoteatteriohjaajana. Laineen tuorein ohjaus on Teatteri Betan Turun tulkki, Suuren miehen poika, joka nähdään tänä kesänä Hyvinkään Palopuron kesäteatterissa. Näytelmä vie päätökseen historiatrilogian, jonka edelliset osat olivat Lallin pojat (2014) ja Piispa Tuomas (2015).

Turun tulkissa rakkaus ja anteeksianto voittavat

Turun tulkki pohjautuu Hilda Huntuvuoren 1920 ja 1930 –luvuilla kirjoittamiin historiallisiin romaaneihin. Se sijoittuu vuosille 1246 – 1272 ja jatkaa Lallin suvun tarinaa. Näytelmä on lavastusta, puvustusta, äänimaisemaa ja ihanaa maalaismiljöötä myöten taitavasti rakennettu ja uskottava kuvaus aikakaudesta ja viisaan tulkin elämästä monine koettelemuksineen. Se on kuitenkin ennen kaikkea kertomus syvästä rakkaudesta, anteeksiannon voimasta ja Jumalan armosta.

Perheniemi Neliöb. vko 3-4. MJa

Jouni Laine tuo esiin, että varhaiskeskiajan Suomessa armon hinta oli kova, se piti ansaita työllä ja erilaisilla kirkolle suoritettavilla maksuilla.

– Nämä ressukat [näytelmässä] eivät tiedä sitä, että se hinta on jo maksettu ja saamme levätä armon varassa. Tämä maailma on jo sovitettu, sanoopa kuka mitä tahansa. Meidän ei tarvitse kuunnella, jos joku jakelee sovitusta tietyillä ehdoilla.

Ohjaaja korostaa, että näytelmä ei anna valmiita vastauksia, vaan pakottaa katsojan tekemään itse omat ratkaisunsa. Hän kiteyttää näytelmän ydinajatuksen: ”Se, mikä maailman silmissä on vahinko, voi elämän silmissä olla mitä suurin onni.” Tarinan aviottomasta lapsesta, joita tuohon aikaan halveksittiin suunnattomasti, koitui maailmalle ja läheisilleen suuri siunaus. Laine kertoo, että viesti, jota hän näytelmällään haluaa välittää on ”Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi”.

Laine kuvailee tekevänsä aina syväsukelluksen käsillä olevan näytelmän teemaan. Hän lukee paljon historiallista kirjallisuutta, erityisesti 1920- ja 1930-lukujen henkilökuvia. Hän kertoo löytäneensä Hilda Huntuvuoren tuotannon ”vahingossa”.

– Yhtäkkiä huomasin, että luen äärettömän hienoa dialogia. Sitten haalin kaikki hänen kirjansa ja sain nämä tekijänoikeudet, ohjaaja hehkuttaa.

Laine kirjoitti trilogian kokonaisuudessaan syksyllä 2013.

– Jos on nähnyt aiemmat osat, niin ymmärtää, että trilogian voima on siinä menneisyyden viestissä.

Kirkkohistoriasta löytyy aarteita

Jouni Laine on toteuttanut vuodesta 2001 alkaen joka kesä teatterinäytelmän. Lisäksi hänen työhönsä kuuluu joulu- ja pääsiäisnäytelmien käsikirjoittaminen ja ohjaaminen sekä nuoriso- ja nukketeatteriesitykset. Laine kiertää myös kouluttamassa pappeja esittävän taiteen saloihin.

Kesäteatterinäytelmät ovat käsitelleet historiallisia aiheita Lutherista Lars Levi Laestadiukseen ja Paavo Ruotsalaisesta Franciscus Assisilaiseen. Laine kertoo halunneensa tehdä näytelmiä kirkollisista merkkihenkilöistä, koska esimerkiksi herätysliikejohtajista ei ole aiemmin tehty draamaa.

– Täysimittaista kirkkoteatteria Suomen kirkkohistoriasta on tehty järkyttävän vähän. Tuntuu hassulta, että Suomen kirkko ei ole tajunnut, mitä aarteita sillä on historiassaan. Siellä on monta merkittävää tyyppiä, jonka tarina teatterin keinoin on yhä kertomatta.

Vuodesta 2011 alkaen kesäteatterinäytelmiä on saatu katsoa ohjaajan omassa pihapiirissä, hänen isoisänsä mailla. Ensimmäisestä uudessa paikassa toteutetusta esityksestä, Helena Konttisesta kertovasta Karjalan Profeetasta, tuli Laineen mukaan menestys.

– Mua kritisoitiin, että mitä se Laine on tuonne perämettään vienyt kesäteatterin, että kuka sinne tulee. Koskaan ei ole tullut niin paljon kuin sinne. Itsekin huomasin, että tämähän on itseasiassa kaunis paikka. Olin asunut tässä 15 vuotta ja sitten yhtäkkiä tajusin, että mullahan on aarre tässä pihalla.

Ohjaaja väittää, ettei ole lainkaan hengellinen eikä karismaattinen ihminen. Hän tuo esiin, että katsojat ovat kuitenkin usein kosketettuja, puhuteltuja ja hoidettuja hänen näytelmiään nähtyään. He haluavat tulla Palopuron kesäteatteriin yhä uudestaan.

– Teatteri antaa äärettömän emotionaalisen tavan kohdata oman kristillisen etiikan peruskivet. Se tavoittaa emotionaalisesti paremmin kuin mikään muu julistuksen muoto. Olen siitä vakuuttunut. Ja siksi kirkon pitää tehdä teatteria. Siinä päästään sydänjuuriin asti, Laine vakuuttaa.

Teatteri Betan Turun tulkki näytelmän ensi-ilta Palopuron kesäteatterissa on tiistaina 21.6. Katso tarkemmat esitysajat täältä.