”Tämä kehitys olisi pitänyt nähdä jo kymmenen vuotta sitten” – Äänikirjasovellusta koodaava Sampo Antila on itse viime vuosina oppinut kirjojen kuuntelijaksi

 
mies tietokone teekuppi

Tietoturvakysymykset ovat yhä ajankohtaisempia koodiammattilaisille, Sampo Antila sanoo. – Rikolliset ovat koko ajan taitavampia ja ovelampia. (Anssi Tiittanen) 

Sampo Antila koodasi jo lapsena Commodore 64:lla.

Sampo Antilan ensimmäinen tietokone kotona Vammalassa oli amerikkalainen 1980-luvun kulttilaite Commodore 64. 

– Sellainen oli ensin serkulla, sitten sain ruinattua kuusnelosen itsellenikin, Antila kertoo. 

Kirkkorekry neliöb. 29.4.-12.5.

Kymmenenvuotias pojanvesseli sai tulevalle elämänuralleen tietokoneiden parissa kunnollisen alkusysäyksen. Antila tavasi koneen mukana tullutta ohjelmointimanuaalia ja ohjelmoi eli koodasi itse ensimmäiset ohjelmansa. 

– Hurahdin ohjelmointiin täysin. Tuntui mahtavalta, että sai koneen tekemään, mitä itse halusi. Edelleen olen varmaankin sillä polulla, Antila naurahtaa. 

”Opin parhaiten tekemisen kautta, en lukemalla.

Antila on ollut kuluvana vuotena uuden dilemman edessä.  

Helluntaikirkon ja helluntaiseurakuntien omistaman Aikamedian, aiemman kustannusyhtiö Ristin Voiton, yli satavuotinen tuotanto, joka käsittää noin 1 500 erilaista kirjaa sekä noin 500 äänitettä, pitäisi saada lukijoiden ja kuulijoiden käsiin. 

Moista teosmäärää ei ole järkeä painaa paperikirjoiksi tai puristaa CD-levyiksi – eikä niille enää olisi kysyntääkään kuten ennen. 

Tarvitaan applikaatio eli äppi, jotta kirjat ja levyt saadaan ihmisten puhelimeen – tai ”kämmenelle”, kuten Sampo Antila asian muotoilee. 

Antila on painanut kesällä pitkää päivää Ajassa-äpin kanssa. Onko äpin koodaaminen aivan erilaista kuin vaikkapa verkkosivujen tekeminen? 

– Teknisesti äppi ei ole kovin paljoa eri juttu, Antila sanoo ja miettii selvästi, miten asian voisi maallikolle avata. 

Antilan ensimmäinen ohjelmointikieli oli Commodoren Basic-kieli. Kieliä on sittemmin kertynyt ammattikoodaajan palettiin paljon vuosien aikana. 

Maallikko miettii, miten aina vain erilaisia ohjelmointikieliä on mahdollista ottaa haltuun. 

– Kuvio on vähän samanlainen kuin kielitieteessä. Kieliähän on maailma täynnä, mutta tietyt rakenteet niissä ovat samanlaisia. Sama toteutuu ohjelmointikielissä. 

Osaamisen päivittäminen on koodiammattilaisen arkea. 

– Viimeisen puolen vuoden aikana olen joutunut ottamaan haltuun viisi–kuusi uutta teknologista kokonaisuutta. Se kuuluu tähän työhön olennaisena osana. 

”Nykyihminen haluaa olla tehokas.”

Sampo Antila, 50, sai hyvät pohjat kotoa suunnatessaan tietokonealalle. Opiskeluaikana Helsingin teknillisessä oppilaitoksessa hän pysyi leivän syrjässä rakentamalla tietokoneita eli käytännössä ostamalla koneen osia ja kokoamalla niistä tietokoneita myyntiin. 

Ohjelmistokehitys on Antilan vahvuusaluetta. Alasta on kertynyt työkokemusta jo yli 20 vuotta. 

Insinööriopistossa vain harva asia oli jo harrastuksena kymmenen vuotta koodanneelle Antilalle uutta. 

– Mutta siellä opin oppimisen ja tiedon keräämisen taidon. Tiedän, miten opin. 

– Tiedän, että opin parhaiten tekemisen kautta, en niinkään lukemalla. Minua motivoi tavoite, jonka saavuttamiseksi pyrin hankkimaan vaadittavat taidot. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)

Insinööriopiskelija vuonna 1993. Tietokoneet ja näytöt ovat kutistuneet mutta tehot moninkertaistuneet. (Sampo Antilan arkisto)

 

Sampo Antila on helluntaiseurakuntien piirissä jonkinlainen nörttilegenda. Tunnetuimpia Antilan aikaansaannoksista ovat Juhannuskonferenssin talkoo-organisaation käyttämä Tarmo-ohjelmisto sekä parin viime vuoden aikana kehitetty Helluntaikirkon Sähköpaimen-jäsenrekisteri. 

Konferenssitalkoissa Antila oli mukana jo pikkupoikana. 

– Istuimme poikien kanssa traktorin lavalla, kun ajettiin ympäriinsä ja kuljetettiin roskia. Ne ovat hienoja muistoja. 

Talkoolaiseksi Antilan johdatteli Erkki-isä. Nyttemmin hän on ollut talkoolaisena juhlakansliassa. 

 Kaikenikäiset suomalaiset osaavat jo käyttää äänikirjasovelluksia, kuten Bookbeatia ja Storytellia. Ajassa-äppi on nyt tuomassa kirjakentälle kristilliseen tarjontaan keskittyvän vaihtoehdon. 

– Tämä suunta olisi pitänyt nähdä jo kymmenisen vuotta sitten, Antila sanoo. 

– Jos ajattelen vaikkapa omia jälkikasvujani, he eivät lue juuri mitään, mutta kuuntelevat ja katselevat paljon. 

Antilan perheeseen Hyvinkäällä kuuluvat Sirpa-vaimo ja jo aikuistuneet tyttäret Elise ja Susanne. 

Sampo Antila kertoo pohtineensa jo vuosia, että Ajassan kaltainen sovellus pitäisi saada ihmisten käyttöön. Antila puhuu väylästä ja alustasta. 

– Olin oikeastaan vähän kateellinen, kun kuulin, että Aikamedia on käynnistämässä tällaista projektia. Sitten Ola soitti ja kysyi mukaan. Se tuntui hienolta, Antila sanoo viitaten toimitusjohtaja Olavi Kumpulaiseen. 

Antila kertoo itsekin oppineensa viime vuosina kuuntelemaan kirjoja. 

– Kuntosalilla tulee kuunneltua. Huomaa, kuinka nykyihminen haluaa olla tehokas ja tehdä samaan aikaan monia asioita. 

Äppi on kuitenkin Antilan mukaan vain runko, joka tarvitsee sisältöä. Tässä piilee myös kuukausimaksulla toimivan Ajassa-sovelluksen haaste. Vaikka äänikirjojen lukijat tekisivät töitä kellon ympäri ja skannerit sirisisivät yötä päivää saatellen vanhaa materiaalia digimuotoon, kirjojen massa on valtava. 

Sampo Antila haluaa uskoa lumipalloefektiin.  

– Kun kiinnostusta on koko ajan enemmän, tarjontaakin tulee kaiken aikaa lisää ja kattavammin. 

– Tällainen paikka, jossa sanoma on esillä nykyaikaisessa muodossa, on tärkeää olla olemassa. 

 Ajassa-sovellus ladattavissa Android-laitteisiin Google Play -kaupasta ja iPhone-laitteisiin App Storessa.