Ihmisiä ja ilmiöitä: Pastori Matti Hernesaho: ”Jeesus ei ole teinipojille mikään vitsi” Hyvät: Arabien parissa lähetystyötä tekevä Aaron Ibrahim kertoo miten tehdä vaikutus muslimeihin: ”Elä niin kuin opetat”

Sukuhautoja arvostetaan

 

Tunnustuksettomia hautausmaita käytetään vähän.

Reilun kahdeksan vuoden jälkeen tunnustuksettomat hautasmaat ovat yhä vähällä käytöllä.

Hautaustoimilain uudistuessa vuonna 2007 monelle paikkakunnalle hankittiin tunnustukseton hautausmaa. Tarkoituksena oli antaa vaihtoehto kirkkoon kuulumattomille. Moni tuolloin perustettu hautausmaa on edelleen vain vähäisessä käytössä.

Vantaalla sijaitsevalle Honkanummen tunnustuksemattomalle hautuumaalle on haudattu 75 vainajaa koko sen reilun kaksivuotisen olemassa olon aikana. Hautuumaa palvelee sekä vantaalaisia että helsinkiläisiä, joten määrä on todella vähäinen. Tyhjiä hautapaikkoja on yli 800.

KRS Krito 10.-23.6.

Honkanummen hautausmaan ylipuutarhuri Pekka Leskinen mainitsee yhdeksi syyksi tuhkaamisen ja tuhan sirottelun mereen.

– Suomalainen on kuitenkin niin perinteitä vaaliva, että vainaja tulee useimmiten haudatuksi sukuhautaan tai perinteisesti ”kirkkomaahan”, vaikka vainaja ei olisi kuulunut kirkkoon, hän arvelee.

Usein kirkon vastuulla

Tunnustuksemattomat hautausmaat ovat yleensä seurakunnan ylläpitämiä alueita. Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri Esa Ylikosken mukaan vapaa-ajattelijat haluaisivat kunnallisen hautausmaan. He pitävät hautaustoimilakia epäoikeudenmukaisena, kun vastuu hautausmaasta on yhä seurakunnalla. Poikkeuksellisesti Kauniaisissa on kunnallinen hautausmaa.

– En kuitenkaan tunne vapaa-ajattelijoita, joiden mielestä kirkon aikanaan toimittama rituaali, hautausmaan siunaus, estäisi sen käytön. Monen mielestä on oikeastaan sama, haudataanko tunnustuksettomalle alueelle vai ns. siunattuun maahan.

Ylikoski arvelee Leskisen tavoin, että jos sukuhauta on käytettävissä sitä yleensä käytetään.

Lähde: Valomerkki.fi, Yle

Kuva: pixabay/condesign