Sotilaspastori Risto Kaakinen Rauhanfoorumin pääsihteeri Timo Virtalalle Radio Deissä: ”Olen armeijassa rakkauden aktivistina”

 

Upseerikoulutuksen saanut Risto Kaakinen ja rauhanaktivisti Timo Virtala ruotivat Radio Dein Viikon debatissa kirkon ja puolustusvoimien suhdetta.

Radio Dein Viikon debatissa puitiin syitä, jotka ovat johtaneet armeijasta eroamisiin ja väännettiin peistä kirkkojen ja armeijan suhteesta.

Kai Kortelaisen ohjastamassa Viikon debatissa sanan säilät sinkoilivat aiheesta, joka herättää suuria tunteita monissa kristityissä: Tulisiko kristityn vastustaa väkivaltaa ”kääntämällä toinen poski” ja ajatella, että ”joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu” vai kantaa kortensa kekoon puolustamalla isänmaataan tarvittaessa aseellisesti? Mitä tulisi ajatella Raamatun käskystä ”Älä tapa”? Debatoimassa Kortelaisen vieraina olivat Loviisan Rauhanfoorumin pääsihteeri, rauhanaktivisti ja reservikieltäytyjä Timo Virtala ja Kaartin jääkärirykmentin sotilaspastori Risto Kaakinen.

Timo Virtalan mukaan Jeesus oli todellinen pasifisti eli rauhanaatteen kannattaja. Pasifismi merkitsee  sodanvastaisuutta ja pyrkimystä saavuttaa tavoitteet väkivallattomin keinoin ja samalla ennaltaehkäistä konflikteja.

Jalohaukat vko 3 SMy

– Jeesus kehotti rakastamaan paitsi lähimmäistä myös vihollista. Silloin minun on kristittynä vaikea ajatella instituutiota, jonka tehtävänä on vihollisen väkivaltainen vastustaminen, Virtala perustelee näkemyksensä.

Risto Kaakinen sitä vastoin näkee, että puolustusvoimilla on tärkeä tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Näen asepalveluksen jokaisen velvollisuutena. Minulla on pienet lapset. Jo silloin, kun heitä ensimmäisen kerran pidin sylissäni, ajattelin, että heidän vuokseen olen valmis tekemään mitä vaan. Jeesus ei kieltänyt ainakaan järjestäytynyttä yhteiskuntaa ja järjestäytynyt yhteiskunta on organisoitunut kautta aikojen myös sotilaallisesti. Ajattelen kuitenkin, että olen armeijassa puhumassa rakkaudesta, ”rakkauden aktivistina”, vaikka se ehkä kuulostaakin oudolta. Sitä yritän, toisen tukemista ja rakastamista.

Timo Virtala tuo esiin, että maailmassa on 22 valtiota, jolla ei ole lainkaan armeijaa. Hänen mielestään Suomessakin tulisi kehittää erilaisia väkivallattomia konfliktinratkaisukeinoja, sillä väkivaltaa on jo kokeiltu, eikä se ole toiminut. Hän mainitsee esimerkkeinä tuloksekkaasta väkivallattomasta vastarinnasta Mahatma Gandhin, Martin Luther Kingin ja puolalaisen Solidaarisuus-liikkeen.

– En lähtisi Suomen puolustusvoimia lakkauttamaan tänään, mutta pikkuhiljaa, askel askeleelta, lähtisin kehittämään väkivallattomia konfliktinratkaisukeinoja, Virtala linjaa.

Virtalan mielestä puolustusvoimien kaavailemat 10 miljardin euron aseostot, jotka kattavat vajaat 20 prosenttia Suomen budjetista, ovat kohtuuttomia.

Armeijasta erosi ennätysmäärä ihmisiä vuonna 2015

Aseistakieltäytyjiä ovat totaalikieltäytyjien lisäksi siviilipalveluksen suorittajat sekä reservikieltäytyjät. Myös Timo Virtala suoritti asepalveluksen, mutta päätti erota reservistä toimittuaan rauhanliikkeen parissa vuosikausia ja opetettuaan väkivallattomasta vastarinnasta. Länsi-Suomen Uutiset uutisoi 29.1, että armeijan reservistä erosi Aseistakieltäytyjäliiton mukaan peräti 985 ihmistä vuonna 2015, mikä oli yli kolminkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.

Reservinkieltäytyminen on eroa-armeijasta.fi -sivuston mukaan laillinen vaihtoehto, joka perustuu mielipiteen- ja omantunnonvapauteen. Reservinkieltäytyjän on suoritettava viiden päivän mittainen täydennyspalveluskurssi, minkä jälkeen hänellä ei ole enää mitään velvollisuuksia armeijaa kohtaan.

Virtalan on sitä mieltä, että armeijan reservistä eroamiseen ovat vaikuttaneet monet eri tekijät. Viime vuonna puolustusvoimat lähetti kirjeet kaikille 900 000 reserviläiselle. Kirje sai monet ihmiset pohtimaan, haluavatko he edelleen olla reservissä, Virtala uskoo. Hänen mielestään myös Ukrainan sota ja eroa-armeijasta.fi -sivuston perustaminen ovat lisänneet erojen määrää.

Kaakinen tuo esiin, että myös kertausharjoituskutsujen kolahtaminen postilaatikosta on muistuttanut ihmisiä heidän reservissä olostaan. Kaakinen vertaa eroa-armeijasta.fi -sivustoa ja eroakirkosta.fi -sivustoa toisiinsa:

– Tämä on vähän niin kuin kirkon tilanne, että mitä enemmän kirkko on julkisuudessa, sitä enemmän tulee kirkosta eroamisia, Kaakinen toteaa.

Sotilaspastori ajattelee, että tämän päivän nuoret aikuiset ovat tiedostavia. He hakevat merkitystä ja mielekkyyttä elämäänsä miettimällä, ”mitä minä tästä saan”, mikä on Kaakisen mielestä hyvä asia. Nykyisellä nuorten aikuisten sukupolvella ei ole enää samalla tavalla sodan taakkoja kannettavanaan kuin vanhemmilla sukupolvilla. Näinollen myös armeijasta eroaminen on helpompaa.

Monet Aseistakieltäytyjäliittoon yhteydessä olleet reservinkieltäytyjät ovat maininneet Euroopan jännittyneen tilanteen ja Suomen jatkuvan NATO-lähentymisen kieltäytymisensä perusteeksi, kerrotaan eroa-armeijasta.fi -sivuilla.

Armeijan uskonnollisen opetuksen tilalle on tullut etiikkaa

Puolustusvoimilla on perinteisesti ollut läheinen suhde luterilaiseen ja myös ortodoksiseen kirkkoon. Kirkon hiippakunnat ja seurakunnat ovat hiljattain solmineet yhteistoimintasopimuksen puolustusvoimien ja sotilasviranomaisten kanssa. Mikäli Suomi joutuu sotatilaan, kirkko on sitoutunut huolehtimaan kaatuneista. Seurakuntia on myös ohjeistettu tekemään valmiussuunnitelma kriisien varalle.

Sotilaspastori Kaakinen on sitä mieltä, että kirkko on todella hyvä kumppani puolustusvoimille.

– Jos puhutaan kaatuneiden huollosta, niin puhutaan hautausmaista ja hautausmaiden ylläpito ja henkisen avun antaminen ovat kirkon tehtäviä. Kirkko on yhä vahva instituutio, jolla on toimintaa ympäri Suomea. Tottahan toki nämä tahot [kirkko ja puolustusvoimat] sitten hakevat myös yhteisen rajapinnan.

Timo Virtalan mielestä kirkon ja puolustusvoimien suhde on ongelmallinen. Hän toivoo, että siitä keskusteltaisiin enemmän sekä kirkon sisällä että laajemmin kristillisissä piireissä. Rauhanaktivistina Virtala näkee, että kirkon tulisi nostaa enemmän esille kristinuskon pasifistista puolta.

Puolustusministeriön asettama työryhmä julkaisi vuoden 2015 helmikuussa raporttinsa, jossa se esitti, että jatkossa kaikki armeijan eettiset oppitunnit olisivat uskonnottomia ja tunnustuksettomia. Uusilla oppitunneilla käsitellään muun muassa sodan etiikkaa sekä siviilielämän ristiriitoja. Lisäksi uskonnollisiin hartauksiin ja niihin rinnastettaviin tilaisuuksiin osallistuminen on nykyisin vapaaehtoista.

Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan Suomen evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko ja Ekumeeninen Neuvosto ovat kaikki suhtautuneet lausunnoissaan kriittisesti raportin toimenpide-ehdotuksiin. Hän tuo esiin, että työryhmän raportti ei käsitellyt riittävästi kriisiaikoja ja niihin varautumista, vaikka sotilaspappien työn merkitys korostuu nimenomaan sota-aikana. Jussi Niinistö kirjoitti 7.1. kotisivuillaan, että hän pitää puolustusvoimien kirkollisen työn turvaamista tärkeänä sekä uskonnonvapauden että suomalaisten kriisinsietokyvyn kannalta. Niinistön mukaan ”uudet ohjeet tulisikin varuskunnissa tulkita siten, ettei kirkon ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien jäsenten oikeus harjoittaa uskoaan varusmiespalveluksen aikana vaarantuisi”.

Risto Kaakinen ja Timo Virtala eivät kuitenkaan näe uutta ohjeistusta ongelmallisena.

– Ajattelisin, että oikea kehityssuunta on se, että voimme erilaisina toimia yhdessä, Kaakinen toteaa.

Myös Virtala argumentoi sen puolesta, että jokaisella on vapaus valita oman vakaumuksensa mukaisesti, mihin tilaisuuksiin hän osallistuu.

– Ehdottomasti se on oikea suunta, ei tietenkään uskonnottomille tai eri uskontoihin kuuluville pidä olla pakollisena minkäänlaista uskonnollista ohjelmaa. On ihmisoikeus, että jokaisella on oikeus valita [osallistumisensa tilaisuuksiin] oman vakaumuksen mukaan, Virtala linjaa.

– Se oikeus on toiminut äärimmäisen hyvin, vapaaehtoisuus on kasvattanut hartauksiin osallistujien määriä, Kaakinen tuo esiin.

Lue lisää aiheesta:

Jussi Niinistön kannanotto armeijan uskonnonopetukseen

Seurakuntalainen, ”Vapaus uskontoon vaarassa heikentyä armeijassa”

Seurakuntalainen, ”Armeijassa ei kuulla enää Raamattua”

 

Viikon debatti Radio Deissä suorana lähetyksenä keskiviikkoisin klo 9. Uusinta klo 13 ja sunnuntaina klo 20.

Kommentoi uutista Radio Dein Facebookissa

Kuuntele keskustelu Viikon debatin arkistosta