Sotilaat estivät jumalanpalveluksen Krimillä

 

Venäläisjoukot miehittivät Krimin niemimaalla Sevastopolissa toimivan helluntaiseurakunnan tilat. Kuva: Ljus i Öster / Ukrainan Helluntaikirkko

Ukrainan Helluntaikirkolla on seurakunnanistutushanke Krimillä. Manner-Ukrainasta Krimin niemimaalle tulleet seurakunnanistuttajat haluavat pysyä aloillaan, vaikka epätietoisuus ja terroritekojen uhka kalvavat kaikki alueella.

Sevastopolissa toimivan helluntaiseurakunnan jäsenet yllättyivät viime viikonloppuna mennessään valmistelemaan rukoushuonettaan jumalanpalvelusta varten: tiloissa oli ryhmä venäläissotilaita, jotka kehottivat tulijoita pitämään kokouksensa jossakin muualla.

Pieni krimiläisseurakunta kokoontuu vuokratiloissa paikallisen puhelinlaitoksen omistamassa rakennuksessa, ja sotilaat olivat tiettävästi vallanneet koko rakennuksen.

Sansa Neliöb 10.9.-9.10. MJa

Ukrainan Helluntaikirkko on tehnyt merkittävää seurakunnanistutustyötä Krimillä viime vuosina. Tällä hetkellä niemimaalla toimii 18 liikkeeseen kuuluvaa seurakuntaa ja kotiryhmää, joista lähes puolet on syntynyt seurakunnanistutushankkeen myötä. Jäseniä yhteisöissä on noin 600.

Muiden Krimin niemimaalla toimivien evankelisten seurakuntien ei tiedetä menettäneen tilojaan poliittisen kriisin vuoksi. Epätietoisuutta seurakuntien toiminnan ylle on kuitenkin luonut sodan uhka. Monet Krimin seurakunnanistuttajista ovat kotoisin manner-Ukrainasta, niin myös Sevastopolin helluntaiseurakunnan pastori Pavel Fedorouk. Jännittyneestä tilanteesta huolimatta hän ei ole ollut lähdössä alueelta.

– Me jäämme, sillä nyt jäsenet tarvitsevat johtajien tukea, enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin. Tärkeää ei ole kuunnella uutisia vaan Jumalan ääntä ja sitä, mitä hän yrittää sanoa meille tämänkaltaisissa vaikeissa tilanteissa, Fedorouk kommentoi tilannetta ruotsalaiselle Ljus i Öster -lähetysjärjestölle. Yhteiskristillinen järjestö on tukenut Krimin seurakunnanistutushanketta.

Mielenosoituksissa kuoli myös evankelisia uskovia

Ljus i Öster -lähetysjärjestön kansainvälisen työn johtajan Rauli Lehtosen mukaan sodan uhka riipii myös uskovia.

– Krimillä ihmiset eivät ole öisin juuri nukkuneet moneen yöhön. Myös seurakuntalaiset ovat huolestuneita ja epätietoisia siitä, mitä tulisi tehdä. Alueella pelätään jopa terrori-iskujen mahdollisuutta.

Surua ja ahdistusta Ukrainan evankelisissa yhteisöissä – kuten koko yhteiskunnassa – ovat aiheuttaneet myös talven mielenosoitusten noin sata kuolonuhria. Tiettävästi myös joitakin evankelisten seurakuntien jäseniä kuoli, kun tarkka-ampujat helmikuussa surmasivat mielenosoitusten päänäyttämönä toimineella Itsenäisyyden aukiolla olleita ihmisiä.

Kirkot vedonneet sovun puolesta

Samalla kun ulkomaalaiset ja ukrainalaiset poliitikot ovat jatkaneet ponnisteluja Krimin tilanteen rauhanomaisen ratkaisun löytymiseksi, myös hengelliset johtajat ovat vedonneet rauhan puolesta.

Useat keskeiset ukrainalaiskirkot ja maan juutalaisyhteisö julkaisivat 1. maaliskuuta yhteisen lausunnon, jossa ne vaativat Venäjää lopettamaan aggression Ukrainaa kohtaan. Samalla yhteisöt vakuuttavat, että Ukrainassa ei ole kieleen, kansallisuuteen tai uskontoon perustuvaa sortoa.

Venäjällä puolestaan sekä maan Baptistiliiton johtaja Aleksei Smirnov että Venäjän Helluntaikirkon johtaja Eduard Grabovenko osoittivat solidaarisuutta Ukrainan kumppanikirkkoja kohtaan lähettämällä niille kirjeen, jossa he lupasivat rukoilla Ukrainan tilanteen puolesta. Myös monet kansainväliset kristilliset yhteistyöjärjestöt kuten Euroopan Evankelinen Allianssi ovat kehottaneet kristittyjä liittymään yhteiseen esirukoukseen.

Viime kuukausina myös ukrainalaiset ovat etsiytyneet kirkkoihin sankoin joukoin.

Ukrainan väliaikaiseksi presidentiksi nimetty parlamentin puhemies Aleksandr Turtšinov on entinen baptistipastori ja saarnaa edelleen säännöllisesti eräässä Kiovan baptistiseurakunnassa.