”Se on meille käännetty” – pohjoissaamenkielinen Raamattu on otettu hyvin vastaan

 

Pohjoissaamen raamatunkäännös otettiin käyttöön Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa 1.9.2019. Pohjoissaame on saamen kielistä levinnein. Puhujia on useita kymmeniä tuhansia, 75 % kaikista saamenkielisistä. Kuva: Katri Saarela

Pohjoissaamenkielinen Raamattu Biibbal on ollut syksystä saakka käytössä luterilaisessa kirkossa. Saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio kertoo, että käännös on otettu iloisesti vastaan ja se on aktiivikäytössä seurakunnassa.

– Raamatunkäännöksellä on todella suuri merkitys. Nyt saamme lukea koko Raamattua juuri tämän päivän pohjoissaamen kielellä. Raamatun sanoma koskettaa aivan eri tavoin, kun saa lukea Jumalan armosta ja rakkaudesta omalla äidinkielellään, omien tunteiden kielellä. Raamatun sanoma muuttuu henkilökohtaiseksi, sanoo Oulun hiippakunnan saamelaistyön sihteeri ja käännöstyön arviointiryhmän puheenjohtaja Erva Niittyvuopio.

Omakielinen Raamattu tekee ihmisestä kokonaisen Jumalan edessä.

Radio Dei Jumis

Edellinen koko Raamatun käännös pohjoissaameksi on 124 vuoden takaa, vuodelta 1895. Vaikeasti ymmärrettävä vanhan käännöksen kieli on nyt kääntynyt uudeksi kirjalliseksi kieleksi, jota pohjoissaamen puhujien on helppo ymmärtää Suomessa.

Saamelaistyön sihteeri Erva Niittyvuopio kertoo, ettei vanhaa käännöstä voinut oikein käyttää esimerkiksi rippikouluissa. Niin vaikeaa sen kieli on. Kuva: Katri Saarela

Nuorille ymmärrettävää kieltä

Lähes puolen vuoden käyttökokemuksen jälkeen Niittyvuopion korviin on kantautunut vain hyvää palautetta. Erityisesti ihmiset, jotka tuntevat Raamatun ja hengellisen terminologian ovat sanoneet, että Raamattu on hyvin käännetty.

–  Kun itsekin lueskelee, niin terminologiassa ja kielessä näkyy se, että se on meille käännetty, Erva Niittyvuopio sanoo.

 ”Kun itsekin lueskelee, niin terminologiassa ja kielessä näkyy se, että se on meille käännetty.”

Vanhemmilta ihmisiltä, jotka ovat tottuneet vanhaan käännökseen, on tullut kysymyksiä siitä, miksi tämä on käännetty näin, mutta negatiivista palautetta ei ole tullut. Ihmiset ovat enemminkin iloisia omasta Raamatustaan. Nuorten oli aiemmin vaikea ymmärtää aiempaa raamatunkäännöstä.

–  Nuoretkin kertovat ymmärtävänsä tekstiä. He saattavat sanoa, että olen lukenut Raamattua, Niittyvuopio iloitsee.

Utsjokelaiset nuoret kokevat, että uutta raamatuntekstiä on helppo lukea. Kuva: Katri Saarela

Erva Niittyvuopio kertoo odottavansa kovin ensi viikolla alkavaa saamelaisriparia, jolloin ensimmäinen pohjoissaamelainen rippikouluryhmä saa käyttöönsä uuden raamatunkäännöksen.

– Nuoret pääsevät lukemaan Raamattua, kirjoittamaan siihen oman nimensä ja tekemään omia merkintöjään ja alleviivauksia. Näin Raamatusta tulee omakohtainen.

Raamattu sydämen kielellä koskettaa

Uusi raamatunkäännös vahvistaa hengellistä elämää, mutta myös pohjoissaamen käyttöä. Käännös on ensimmäinen laaja tekstikokoelma, jonka kielellinen muoto on hyväksytty kaikkien kolmen valtion alueella, joissa sitä puhutaan. Yhteinen kirjallinen äidinkielen muoto tuo eri valtioiden alueilla asuvia pohjoissaamen puhujia aiempaa lähemmin yhteen ja siten vahvistaa myös heidän identiteettiään.

Uusi raamatunkäännös vahvistaa hengellistä elämää, mutta myös pohjoissaamen käyttöä.

Hankkeen projekti- ja käännösryhmässä on ollut mukana kielitieteen, teologian ja saamenkielisen hengellisen elämän asiantuntemusta. Käännöksen johtavana kielitieteilijänä toimi Oulun yliopiston Giellagas-instituutin emeritusjohtaja Tuomas Magga, joka kantoi päävastuun siitä, että käännöksen kieli olisi ymmärrettävää eri maissa asuville kielenpuhujille. Samalla syntyi ensimmäinen kuvaus eri alueilla puhuttavan kielen rakenteista, kun tähän asti on ollut vain yhteinen ortografia.

Vähemmistökansan kokemukset ovat muokanneet äidinkielelle aivan erityisen paikan monen saamelaisen sydämessä. Äidinkieli on sydämen kieli. Kuva: Katri Saarela

Käännöksessä kieltä on myös sovitettu saamelaiseen maisemaan, mikä helpottaa lukijaa hahmottamaan, mistä on kysymys.

Käännöksessä kieltä on myös sovitettu saamelaiseen maisemaan, mikä helpottaa lukijaa hahmottamaan, mistä on kysymys. Niittyvuopio kuvailee, että teksti on niin osuvasti kirjoitettu, että hän saattaa Raamattua lukiessaan maalata oman mielenmaisemansa. Tietty raamatunkohta voi viedä lukijan vahvasti tuttuun ja rakkaaseen Lapin maisemaan.

Erva Niittyvuopio muistelee erästä kohtaamista Utsjoella, jolloin ihminen sai uuden käännöksen ja pääsi lukemaan Raamattua omalla äidinkielellään.

–  Se oli kyynelten paikka. Asia kosketti syvästi ja Raamatulla oli iso merkitys. Kiitollisuus nousee todella syvältä sisimmästä. Näitä kohtamaisia tulee vastaan, sanoo Niittyvuopio.

Erva kuvailee, että omakielinen Raamattu tekee ihmisestä kokonaisen Jumalan edessä. Siinä korostuu täydellisesti hyväksytyksi, nähdyksi ja kuulluksi tuleminen.

Painetun pohjoissaamen Raamatun käyttöönottojuhlia vietettiin syyskuun alussa Utsjoella. Suomen Pipliaseura julkaisi pohjoissaamen käännöksen Raamattu.fi-verkkopalvelussa sekä Piplia-sovelluksessa vuosi sitten saamelaisten kansallispäivänä. Suora osoite on Biibbal.fi, jossa myös käyttöliittymä on pohjoissaameksi. Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6.2.