Sammeli Juntunen Teologisilla opintopäivillä: Kristillinen ihmiskäsitys on katoamassa, mutta se avaa kirkolle myös mahdollisuuden

 

Sammeli Juntunen luennoi Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä Suomen Raamattuopistossa Kauniaisissa. Kuva: Petri Vähäsarja.

Juntusen mukaan kirkolta edellytetään nyt vahvempaa opillista otetta kuin sitä, että ”sytytellään kynttilöitä ja kerrotaan, että jokainen saa sanoittaa hengellisyytensä niin kuin haluaa”.

Dosentti ja kirkkoherra Sammeli Juntunen luennoi Perusta-lehden teologisilla opintopäivillä Kauniaisissa kristillisen ihmiskuvan katoamisesta. Hän viittasi englantilaisen teologin Carl. R. Truemanin artikkeliin First Things -lehdessä. Siinä Trueman kartoittaa ”ihmisyyttä mitätöiviä aatevirtauksia”.

Hän käyttää käsitettä ”lumouksen purkautuminen”, jolla hän tarkoittaa sitä, että esimodernina aikana vallalla ollut käsitys kosmoksesta merkityksellisenä ja kauniina luomakuntana muuttui moderniin aikaan tultaessa kylmäksi ja tarkoituksettomaksi universumiksi.

IK-opisto neliöb. 15.-28.7.

– Alettiin ajatella Nietzschen tapaan, että Jumala on kuollut, eli häntä ei ole ollutkaan, Juntunen totesi.

– Maailma ei enää ollut lumottu Luojan sille antamalla merkityksellisyydellä.

Esimerkiksi lumouksen purkaantumisesta, joka meidänkin ajassamme vaikuttaa, Juntunen lainasi Nobel-palkitun fyysikon Steven Weinbergin sanoja: ”Mitä ymmärrettävämmältä universumi näyttää, sitä tarkoituksettomammalta se näyttää.

– Ihminen on kadottanut käsityksen myös omasta merkityksestään, Juntunen sanoi.

Hän viittasi myös nykyajan luetuimpiin tietokirjailijoihin lukeutuvaan Yuval Noah Harariin, joka kirjoittaa kirjassaan Sapiens: ”Olemme kohottaneet itsemme jumaliksi, joilla on seuranaan vain fysiikan lait, emmekä ole tilivelvollisia kenellekään. Tuotamme tuhoa muille eläimille ja ympäröivälle ekosysteemille tavoitellessamme omaa mukavuuttamme ja huviamme, emmekä saavuta koskaan tyydytystä.

Ihmisyys mitätöityy ajassamme myös siksi, että nykymaailma on jatkuvassa muutoksessa. Trueman käyttää asiasta termiä ”liquidity” eli nestemäisyys tai juoksevuus.

– Meillä on yhä vähemmän pysyvää. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, kuinka teknologiassa tapahtuu koko ajan yhä nopeutuvaa muutosta, joka vaikuttaa meidän julkiseen ja yksityiseen elämäämme, Juntunen kuvasi.

Hän kertoi kuulleensa opettajilta, että nykyään lukiolaisten on vaikea keskittyä normaalipituisen elokuvan katsomiseen, koska he käyttävät suuren osan ajastaan 10 sekunnin videoiden katseluun TikTokissa.

– Nykyisin kaikista maailman ihmisistä yli 50 % roikkuu älypuhelimiensa avulla päivittäin netissä. Ei ihme, jos ”kaikki, mikä on kiinteää, sulaa ilmaan”.

Tämän keskellä ihminen tarvitsee Juntusen mukaan jotakin pysyvää.

– Kirkon pitää puhua ihmisille siitä, että Jumala on luoja, ja maailmassa siksi on jotain sellaista, jonka varaan voi perustaa oman ihmisenä olemisensa.

– Ihminenhän ei itse ole pysyvä. Tällainen pysyvä, johon voi turvautua on, yksin Jumala. Hänen erisnimensä tarkoittaa ”Minä olen se, joka minä olen”. Ihminen voi löytää oman itsensä suhteesta tuohon pysyvään ja horjumattomaan Jumalaan. Psalmissa sanotaan tästä: ”Herra, sinä olet minun kallioni ja linnani”.

Kristillisen ihmiskuvan katoaminen antaa Juntusen mukaan kirkolle mahdollisuuden ”pitää esillä sanomaa Kristuksesta tavalla, joka löytää tarttumapintaa ihmisistä”.

– Olen kuullut, että keskiajalla kukaan ei pystynyt samaistumaan Saarnaajan kirjan kuvaukseen, että ”kaikki on turhuutta”. Nyt on totisesti toisin.

– Ihmiset janoavat elämän tarkoitusta, ja se on Kristuksessa.

Tämä asettaa kirkolle vaatimuksen.

– Mahdollisuuden käyttäminen vaatii sen, että kirkko, sen papit ja muut työntekijät ottavat todesta kirkon opin keskeisiä asioita, kuten Jumalan Pojan inkarnaation, ja kykenevät puhumaan niistä ymmärrettävästi. Söpö tunnepuhe ei riitä.

– Tässä vaaditaan sellaista sisältöä, joka kykenee antamaan toivon siitä, että elämän merkityksettömyys on voitettu ja että se on ihmisen mahdollista tavoittaa omassa elämässään.

Teologiset opintopäivät järjestetään Suomen Raamattuopistossa Kauniaisissa 3.-5.1. teemalla Kristillinen ihmiskuva. Ohjelma ja muu informaatio löytyy täältä