Yleinen: Tuomas Enbuske kuvaa luterilaista uskoaan: ”Ei kielilläpuhumista, ei ikoneja, ei suitsukkeita – Sana riittää”

Rovasti Soili Juntumaa: Maahanmuuttovirasto polkee ihmisoikeuksia

 

Kuvituskuva: Istockphoto

Orivesiläinen Soili Juntumaa on majoittanut kotiinsa irakilaisen, joka on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen.

Eläkkeellä oleva pappi, Soili Juntumaa, uskoo, että Maahanmuuttovirasto on vääristellyt ja ymmärtänyt tahallaan tai tahattomasti väärin turvapaikanhakijoiden kertomuksia.

Hän on seurannut turvapaikanhakijoiden tilannetta läheltä ja kuunnellut heidän tuskaansa:

Dei  Eurovaalit neliöb. 7.5.-3.6.

– Olen ollut kuluneen vuoden aikana paikkakunnallamme mukana 90 pakolaisten hätämajoitustoiminnassa. Luterilainen seurakuntamme järjesti heille vuoden mittaan monia tilaisuuksia ja toimintaa.

– Yksi heistä kävi rippikoulun ja kastettiin. Hän on luonani asuva 20-vuotias mies. Olen hänen kummitätinsä.

Juntumaa toteaa, että nuoren miehen tarina nostaa karmeudessaan hiukset pystyyn.

– On täysin käsittämätöntä, että sivistys- ja oikeusvaltioksi itseään tituleeraava Suomi harjoittaa näin julmaa pakolaispolitiikkaa.

 

Käytäntö loukkaa myös

seurakunnan työntekijöitä

Rovasti kirjoitti aiheesta mielipidekirjoituksen, jonka Aamulehti julkaisi viime viikolla.

– Minut sai tarttumaan kynään samassa lehdessä julkaistu artikkeli irakilaisesta nuoresta miehestä, joka myös oli saanut maahanmuuttovirastolta kielteisen päätöksen turvapaikka-anomukseensa.

Aamulehden kirjoituksessaan Juntumaa sanoo, että maahanmuuttovirastossa kristityksi kääntyneen turvapaikanhakijan uskoa epäillään jo lähtökohtaisesti:

”Heitä on Suomessa satoja, jotka ovat aidosti etsineet ja löytäneet kristinuskosta vastauksen elämänsä kysymyksiin.”

Juntumaa tietää myös turvapaikanhakijan, joka oli todistanut vilpittömästi kristinuskon vaikutuksesta omaan elämäänsä.

– Sitä ei kuitenkaan pidetty virastossa uskottavana. Sillä hetkellä virasto tuli loukanneeksi paitsi turvapaikanhakijaa myös hyvin koulutettuja kirkon työntekijöitä, jotka ovat pitäneet rippikoulua maahanmuuttajille.

– Maahanmuuttoviraston työntekijöillä näyttää olevan heikko uskontolukutaito. Heitä eivät myös vakuuta lääkärin lausunto kidutuksesta ja sen synnyttämistä traumoista, mikä on ennenkuulumatonta.

 

Kirjeitä

pääministerille

Juntumaa sanoo kokevansa myötähäpeää Suomen valtion puolesta.

– Haluan havahduttaa suomalaisia ja kristittyjä nousemaan tällaista vääryyttä vastaan, joka ”nousee taivaaseen” asti. Meidän täytyy toimia, eikä vain hiljaisesti hyväksyä näitä laillistettuja rikoksia ihmisyyttä vastaan.

– Jos henkensä kaupalla paenneen ihmisen tarinaa eikä kääntymistä kristityksi uskota, on YK:n ihmisoikeuksia poljettu lokaan.

Soili Juntumaa kertoo lähettäneensä asian tilan korjaamiseksi kirjeen pääministerille.

– Tiedän, että niin ovat toimineet myös monet muut.

 

Maahanmuuttovirasto

on vastannut kritiikkiin

Juntumaa ei ole ainoa, joka kritisoi Maahanmuuttoviraston päätöksiä. Virasto on vastannut palautteisiin mm. syyskuun viidentenä julkaistussa tiedotteessaan:

”Julkisuudessa on väitetty muun muassa, että Maahanmuuttovirasto tekisi tarkoitushakuisesti kielteisiä päätöksiä. Tämä ei pidä paikkaansa. Kielteiset päätökset ovat lisääntyneet muun muassa siksi, että virastossa on kiinnitetty entistä tarkempaa huomiota hakijoiden kertomusten uskottavuuteen, sisäisen paon mahdollisuuteen ja kansainvälisen suojelun poissuljentaan rikollisilta. Taustalla on turvapaikkapäätöksenteon kansainvälinen vertailu, johon hallitus velvoitti viraston turvapaikkapoliittisessa toimenpideohjelmassaan.”

”Kaikki viraston sisäinen ohjaus turvapaikkapäätöksiä tekeville ylitarkastajille tähtää siihen, että he pystyvät tekemään oikeita päätöksiä: tunnistamaan turvapaikanhakijoiden joukosta ne, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa, ja ne, joiden kohdalla edellytykset eivät täyty.”

”Turvapaikka-asiat ovat omiaan herättämään tunteita. Avoin keskustelu on tätä päivää ja valtion viraston toiminnan kritisoiminen on demokraattisen yhteiskunnan merkki. Me Maahanmuuttovirastossa olemme valmiit avoimeen vuorovaikutukseen, vaikka ulkomaalaislainsäädännön mutkikkuus ei ole mikään helpoin asia avattavaksi.”