Elämäntaito: Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ammentaa politiikkaan vastoinkäymisistään ja niistä selviytymisestä Uutiset: Paperipula haastanut myös kristillistä kustannustoimintaa – ”Vasta neljäs paperitilaus saatiin onnistumaan – hinta noussut jopa 70 prosenttia”

Raamatunkäännös Sambiassa edistyy

 

Sambian virallinen kieli on englanti. Nsenga on sambialainen vähemmistökieli, jolla on noin puoli miljoonaa puhujaa. Sitä puhutaan Sambian ohella myös Mosambikissa ja Zimbabwessa. Vaikka kieli on noinkin monen äidinkieli, ei sillä anneta Sambiassa kouluopetusta eikä se kuuluu hallituksen suosimiin paikalliskieliin. Nsengan kielellä ei juuri ilmesty lehtiä eikä kielen ajanmukaisia sanakirjoja tai kielioppeja ei ole saatavilla. …

Sambian virallinen kieli on englanti. Nsenga on sambialainen vähemmistökieli, jolla on noin puoli miljoonaa puhujaa. Sitä puhutaan Sambian ohella myös Mosambikissa ja Zimbabwessa. Vaikka kieli on noinkin monen äidinkieli, ei sillä anneta Sambiassa kouluopetusta eikä se kuuluu hallituksen suosimiin paikalliskieliin. Nsengan kielellä ei juuri ilmesty lehtiä eikä kielen ajanmukaisia sanakirjoja tai kielioppeja ei ole saatavilla.

Perheniemi neliöb.(vuosisop.)23.3.alk. MJa

Raamattua ei ole sitäkään kokonaan käännetty nsengaksi. Uusi testamentti valmistui 2016 ja nyt käännetään Vanhaa testamenttia. Käännöstä työstää 3 kääntäjän ekumeeninen ryhmä: luterilainen pastori, anglikaaninen pastori sekä helluntailainen maallikko. Sambian pipliaseuran koordinattori tukee käännöksen tekemistä. Suomen Pipliaseuran raamatunkäännöstyön johtava asiantuntija Seppo Sipilä toimii hankkeen käännöskonsulttina. Lisäksi käännöksen taustalla on vaikuttamassa noin 20 henkilön palauteryhmä ”nsenga translation committee”, joka koostuu nsengaa äidinkielenään puhuvista ihmisistä eri elämän alueilta ja eri ammateista.

Sedän pojat esimerkkinä käännöksen haasteista

Raamattua käännettäessä pyritään ilmaisemaan muinaisen tekstin merkitys nykylukijoille ymmärrettävällä tavalla ja oikein. Tällöin törmätään erilaisin kieleen ja kulttuuriin liittyviin tekijöihin. Esimerkkinä kulttuurisista eroista on noussut sukulaisuussuhteiden ilmaisutavat. Nsengassa sukulaisuussuhteita kuvaavat sanat ja niiden käyttö poikkeaa suomesta. Oman äidin sisar, siis suomalaisittain täti, onkin äiti, anyina. Äidin sisaren aviomies ei kuitenkaan ole isä. Äidin sisaren lapset taas ovat veljiä ja siskoja, ei serkkuja. Samoin kutsutaan isän veljen lapsia. Isän veli on näet hänkin isä, awusu. Serkkuja ovat isän siskon tai äidin veljen lapset. Lisäksi lapsista käytetään vain yleissanaa mwana riippumatta siitä, onko puhe tytöstä tai pojasta.

Neljäs Mooseksen kirja sisältää tarkkoja ohjeita siitä, kuinka suvulle kuuluva maaomaisuus siirtyy sen omistajan kuollessa jollekin toiselle suvun jäsenelle. Sääntöjen idea on säilyttää omaisuus suvussa ja estää sen joutuminen suvun ulkopuolelle. Ohjeet on rakennettu miesten välisten sukulaisuussuhteiden varaan. Pääsääntö on, että pojat perivät omaisuuden, mutta jollei miehellä ole kuin tyttäriä, tyttäret perivät omaisuuden (4. Moos. 27:8). Tämän jälkeen tulee säännöksiä siitä, mitä tehdään, jos lapsia ei ole ollenkaan. Ensin perimisoikeus kuuluu kuolleen veljille (27:9) ja näiden puuttuessa hänen isänsä veljille (27:10). Jos isän veljeä sanotaan myös isäksi, miten säädös tulee ilmaista, että se tulee sanoitetuksi täsmällisesti ja oikein? Raamatunkääntäjät päätyivät puhumaan isän miespuolisesta lähisukulaisesta, anekwawo analume ŵa awusu. Kun jakeessa 4. Moos. 36:11 mainitaan sedän pojat, kääntäjät päätyivät käyttämään monimutkaista ilmaisua ŵana analume ŵa anekwawo analume ŵa awusu, isän miespuolisen lähisukulaisen miespuoliset lapset. Tavallisesti nsengassa nämäkin olisivat veljiä, mutta Raamatun alkukielen saaminen esille edellyttää, että veljien erottamista veljistä.

Työ jatkuu Sambiassa. Nsengan kielinen raamatunkäännös arvioidaan olevan valmis vuonna 2027. Työstä on saatu valmiiksi vasta noin neljännes.