Pohjoiskorealaisen miehen uusi alku turvatalossa Kiinassa

 
Nuori mies seisoo keskellä riisipeltoja menevällä tiellä.

Open Doorsin turvatalot auttavat erittäin haavoittuvaisessa asemassa olevia Pohjois-Korean pakolaisia Kiinassa. Kuvituskuva.

Joka vuosi OD tavoittaa monia Kiinassa olevia pohjoiskorealaisia pakolaisia. Monet ovat menettäneet perheenjäsenensä ja omaisuutensa ja ovat usein epätoivoisia. Voimme tarjota heille turvaa ja toivon, joka löytyy ainoastaan Raamatusta.

Duck-Hwan* ajoi varastetulla pyörällään Kiinan maaseudun halki. Tekojalalla pyöräileminen oli vaikeaa, mutta hän jatkoi polkemista.

Jokainen sekunti pyörän päällä vei hänet kauemmas kotimaasta ja tuskallisista muistoista. Ne hän epätoivoisesti halusi jättää taakseen.

Dei, retroäijät, neliöb. 9.-15.7.

Menetysten mies

Duch-Hwanin ajatukset palasivat sairauteen menehtyneeseen kolmivuotiaaseen tyttäreen. Parantava lääkitys olisi ollut saatavilla, mutta Duck-Hwanilla ei ollut rahaa ostaa lääkkeitä. Pian tyttären kuoleman jälkeen hän heitti raivokohtauksen vallassa vaimonsa pois kotoa.

Myöhemmin Duck-Hwan yritti pienen poikansa kanssa saada entiseen vaimoonsa yhteyttä mutta liian myöhään. Hän oli nääntynyt nälkään.

Viimeisenä yrityksenään onnen löytämiseen Duck-Hwan ylitti poikansa kanssa Kiinan rajajoen. He nousivat kaupunkiin menevään bussiin. Matkustaja maksoi heidän matkansa ja neuvoi nousemaan bussista ennen kaupunkiin saapumista. Näin he voisivat välttää poliisin.

Seuraavaksi heidän oli löydettävä kirkko.

Duck-Hwan teki kuten häntä oli neuvottu. Kirkko tarjoutui huolehtimaan hänen pojastaan. Suojan tarjoaminen aikuiselle oli kuitenkin liian vaarallista. Hän jätti lapsensa kristittyjen huostaan, varasti pyörän ja meni menojaan.

Valaistu hallintorakennus, jonka katolla valtava Pohjois-Korean lippu.
Pjongjangissa sijaitseva hallintorakennus, jonka seinällä on Pohjois-Korean entisen johtajan Kim Il-sungin muotokuva.

Matka kohti Kristusta

Duck-Hwan löysi suojapaikan toisesta kaupungista. Hän työskenteli ravintolassa, kunnes tuli pidätetyksi ja lähetetyksi takaisin Pohjois-Koreaan.

Eräs vaikutusvaltainen suvun jäsen pystyi varmistamaan, että Duck-Hwan sai vain kevyen rangaistuksen. Muutaman vankeuskuukauden ja lyhyen uudelleenkoulutusleirin jälkeen hänet vapautettiin. Hän pakeni jälleen Kiinaan  ja löysi suojapaikan Open Doorsin turvatalosta.

”Olin kauhea rettelöitsijä, mutta kolleganne olivat kärsivällisiä minulle”, Duck-Hwan kertoo.

Koin vaimoni kuoleman olleen minun syytäni. Jos Jeesus ei olisi kuollut minun tähteni, en koskaan olisi voinut saada anteeksi.

DUCK-HWAN*

”He pitivät minusta ja muista pakolaisista huolta. Meille järjestettiin raamattutunteja ja annettiin tarvitsemamme. Hitaasti aloin uskoa Jeesukseen Kristukseen. Se ei kyllä ollut helppoa.”

”Yhtäkkiä huomasin, kuinka syntinen olin. Olin todella häpeissäni, että olin ajanut vaimoni pois luotani. Koin hänen kuolemansa olleen minun syytäni. Jos Jeesus ei olisi kuollut minun tähteni, en koskaan olisi voinut saada anteeksi.”

Duck-Hwan ymmärsi, että Galatalaiskirjeen jae 6:14 oli totta: ”Minä taas en ikinä tahdo kerskailla mistään muusta kuin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen rististä. Siinä on maailma minulle ristiinnaulittu ja minä maailmalle.”

Toivo surun keskellä

Jonkin ajan kuluttua Duck-Hwan sai huonoja uutisia. Hän alkaa itkeä muistellessaan tuota hetkeä.

”Minulle kerrottiin, että kiinalainen poliisi oli saanut 6-vuotiaan poikani kiinni ja lähettänyt hänet takaisin Pohjois-Koreaan. Se oli viimeinen tieto, mikä minulla on hänestä. Oletan hänen kuolleen.”

Silti jokin oli nyt eri tavalla. Kun Duck-Hwanin tytär oli kuollut, hän oli mies vailla mitään toivoa. Nyt hän ainakin tiesi, että hänen lapsensa olivat taivaassa. Jonain päivänä he tapaisivat uudelleen.

Pohjois- ja Etelä-Korean jälleen yhdistyessä toivon voivani palata Pohjois-Koreaan ja elää evankeliumia todeksi.

DUCK-HWAN*

”Olen oppinut, että Jumala todellakin varustaa meidät. Ensisijaisesti Poikansa uhrin kautta, mutta lisäksi hän antaa meille turvaa ja voimaa.”

Duck-Hwan asuu nykyään Etelä-Koreassa. Hän on mennyt uudelleen naimisiin ja hänellä on 13-vuotias poikapuoli.

”Elämälläni on vain yksi päämäärä: tuottaa Jumalalle kunniaa. Jatkan kouluttautumista Sanan avulla. Pohjois- ja Etelä-Korean jälleen yhdistyessä toivon voivani palata Pohjois-Koreaan ja elää evankeliumia todeksi.”

Avun lähde

Elämä on kovaa Duck-Hwanin kaltaisille Pohjois-Korean pakolaisille. Open Doors auttaa mahdollisimman monia ruoan, lääkkeiden, vaatteiden, sielunhoidon ja raamattukoulun keinoin.

Usein ihmiset tulevat uskoon, mutta useimmat ’vieraat’ ovat palaavia vierailijoita. Nämä kristityt ovat perustaneet omia maanalaisia ryhmiä Kristuksen seuraajille.

Meillä on näille uusille uskoville vain yksi asia tarjottavana. Jokainen riisipussi, jokainen takki, jokainen minuutti rukousta ja raamatunopetusta tähtää toivoon, joka löytyy vain Jeesuksesta Kristuksessa. Se toivo on maailman suurin aarre.

*Nimet muutettu turvallisuussyistä

 

Lue lisää pohjoiskorealaisten kristittyjen tilanteesta.

 
Open Doors tilaa ilmaislehti punainen

Aiheet