Ihmisiä ja ilmiöitä: Kirkon nelivuotiskertomus: Nuorten naisten ja miesten uskonnollisuus eriytyy sukupuolen mukaan – naiset uskovat miehiä yleisemmin jälleensyntymiseen

Piispa Teemu Sippo: Luterilaisten kiinnostus paavin kirjoihin kertoo ekumeenisesta kasvusta

 

Piispa Teemu Sippo. Kuva: Jouko Siirilä

Suomen Raamattuopiston kirjakustantamo Perussanoma Oy julkaisi 21.3. suomenkielisen laitoksen tehtävästään eronneen paavi Benedictus XVI:n (Joseph Ratzinger) pääsiäisen tapahtumia käsittelevästä teoksesta Jeesuksen viimeiset päivät.

Julkaisutilaisuudessa katolisen kirkon piispa monsignore Teemu Sippo arveli, että luterilaisten kiinnostus julkaista paavin kirja kertoo ”hiljaisesta ekumeenisesta kasvusta”.

– Olen iloinen, että suomenkielinen laitos ilmestyi. Joseph Ratzinger on jättänyt tässä kirjassa jälkeensä muistomerkin, jota tullaan arvostamaan, Sippo sanoi.

Tilaisuuden juontanut Kallion seurakunnan kirkkoherra Teemu Laajasalo kysyi paavin kirjan esipuheen laatijalta dosentti Timo Junkkaalalta, merkitseekö luterilaisten innostus julkaista paavin kirja sitä, että ”Jeesuksen toinen tuleminen on jo todella lähellä”.

Fida neliöb. 4.-10.11. (ilm.1/2)

– Meiltä onkin kysytty, oletteko tulleet hulluiksi. Mutta kyllä tämä jonkinlainen ajan merkki on. Aiemmin katoliseen kirkkoon on suhtauduttu luterilaisten piirissä hyvin kriittisesti.

Junkkaalan mukaan luterilaisuuteen perinteisesti liitetty ilmaus ”Jumalan sanan kirkko” sopii nykyään paremmin katoliseen kirkkoon.

– Jumalan sanan mukaiset painotukset ovat tulleet viime aikoina voimakkaammin Rooman kirkon suunnalta kuin protestanttisista kirkoista. Eikä tämä koske vain eettisiä kysymyksiä vaan myös uskon ydinasioita.

”Ratzingerille Raamattu on katedraali”

Luterilaisen kirkon emeritusarkkipiispa John Vikström katsoi, että Perussanoman halu julkaista Ratzingerin kirja liittyy ”luontevasti siihen Raamattua koskevaan keskusteluun, joka on kauan vallinnut kirkossamme”.

Vikström viittasi kiistakysymykseen, josta teologian professorit Tuomo Mannermaa ja Heikki Räisänen keskustelivat jo vuosikymmeniä sitten: ”onko Raamattu rauniokasa vai katedraali”.

– Ratzinger lähtee siitä, että Raamattu on katedraali, ja tältä pohjalta hän hahmottaa Jeesusta.

Koska Raamattu on ”katedraali”, asiat liittyvät siinä toisiinsa.

– Ratzinger liittää yhteen historian Jeesuksen ja uskon Kristuksen, Vikström eritteli.

– Tutkimuksessa ne on monta kertaa yritetty erottaa.

Jeesus-tutkija, teologian tohtori Matti Kankaanniemi totesi Ratzingerin teoksen Jeesus-kuvan olevan ”lähellä nykytutkimuksen valtavirran kuvaa”.

Mikä erottaa luterilaisia ja katolilaisia?

Helsingin tuomiokirkon kryptassa järjestetyssä julkaisutilaisuudessa näki päivänvalon myös Timo Junkkaalan toimittama roomalaiskatolista ja luterilaista uskontulkintaa käsittelevä kokoomateos Euangelium benedictum – Siunattu evankeliumi.

Siinä muun muassa luterilaisen kirkon emerituspiispa Eero Huovinen ruotii katolisen ja luterilaisen kirkon eroja sekä yhtäläisyyksiä.

Julkistustilaisuudessakin nostettiin esiin muun muassa katolisen ja luterilaisen kirkon Yhteinen julistus vanhurskauttamisopista -asiakirja, joka hyväksyttiin vuonna 1999.

Timo Junkkaalan mukaan asiakirjaa on tulkittu liian optimistiseen sävyyn.

– Vanhurskauttamisopin käsitteelle on löydetty yhteiset ilmaisut, mutta sen sisältö on edelleen kirkoilla toisistaan poikkeava.

– Olisi rehellisempää ilmaista, että erimielisyyksiä on edelleen, mutta voimme silti rakentaa yhteyttä, Junkkaala ehdotti.

Piispa Sippo katsoi, että kirkkoja ei erota niinkään vanhurskauttamisopin sisältö kuin sen asema.

– Luterilaisessa kirkossa kaikkea ajatellaan vanhurskauttamisopista käsin ja muu on johdannaista. Katolisessa kirkossa myös kysymyksillä sakramenteista ja kirkosta on suurta painoarvoa.

Yhteinen julistus vanhurskauttamisopista -asiakirjan laatimisprosessiin osallistunut teologian tohtori Juhani Forsberg ei allekirjoittanut näkemystä asiakirjan sisällöllisistä ongelmista.

– Katolista ja luterilaista kirkkoa erottaa pääasiassa virkakysymys (paavin asema).

– Kristikunnan kesken ei ole koskaan ollut yhteistä näkemystä virkakysymyksestä. Muutenhan ekumeniaa ei tarvittaisi, John Vikström lisäsi.

Teemu Laajasalo kysyi piispa Sipolta, olisiko katolisella kirkolla nyt ”ryöstökalastuksen paikka”, jos luterilainen kirkko, kuten Junkkaala toteaa, kärsii identiteettiongelmista.

– Emme kalastele. Jos joku tulee kirkkoomme, sen on noustava henkilökohtaisesta vakaumuksesta. Jos luterilaisella kirkolla menee huonosti, se on myös meidän murheemme, Sippo vastasi.

Jeesuksen viimeiset päivät on emerituspaavi Benedictus XVI:n Jeesus-trilogian toinen osa. Ensimmäinen osa Jeesus Nasaretilainen julkaistiin suomeksi vuonna 2008. Kolmas, Jeesuksen lapsuuskertomuksiin keskittyvä osa tuli Italian kirjakaupoissa myyntiin marraskuussa 2012.

 
Artikkelibanneri perussanoma