Piispa Simo Peura Suomen Lähetysseuran hallitukseen

 

Suomen Lähetysseuran toimitilat sijaitsevat Länsi-Pasilassa.

Lähetysseuran vuosikokous järjestettiin 12.6. koronaepidemian takia toista kertaa etäyhteyksin. Vuosikokous vahvisti vuoden 2020 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuodelle 2022.

Hallitukseen valittiin neljä uutta jäsentä, heistä yksi on Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura. Kokoukseen osallistui 243 seurakuntien ja jäsenjärjestöjen edustajaa sekä henkilöjäsentä.

Hallituksen puheenjohtaja Sari Anetjärvi esitteli viime vuoden toimintaa. Vuosi 2020 jää historiaan yhtenä Suomen Lähetysseuran tapahtumarikkaimmista ja haastavimmista vuosista, jolloin koronavirus muutti dramaattisella tavalla koko maailman, ja myös Suomen Lähetysseuran ja sen yhteistyökumppaneiden suunnitelmat.

Sansa neliöb. 15.9.-15.10.MJa

”Vuosi 2020 oli synkkä vuosi – ei vain Lähetysseuralle vaan koko maailmalle. Erityisen voimakkaita koronan seuraukset ovat olleet kaikkein köyhimpien parissa”, Anetjärvi totesi.

Samalla kun pandemia johti talouden heikkenemiseen sekä henkilöstön lomauttamisiin ja irtisanomisiin kotimaassa, kristillisen sanoman, diakoniatyön ja katastrofiavun tarve työalueilla kasvoi.

Tulojen väheneminen johti ankariin säästötoimiin, ja samaan aikaan niiden kanssa Lähetysseurassa toteutettiin organisaatiomuutos ulkomaantoiminnoissa sekä hallinto- ja talousosastoilla. Suurin osa Lähetysseuran ulkomaantyöntekijöistä kutsuttiin Suomeen ja etätyötä tekivät myös kotimaantyöntekijät.

Viime vuonna oli tarkoitus juhlia näyttävästi Namibian-työn 150-vuotisjuhlia niin Suomessa kuin Namibiassa. Koronan takia juhlallisuuksia ei voitu järjestää, mutta juhlavuosi sai kuitenkin paljon huomiota mediassa ja Lähetysseuran omilla kanavilla.

Lähetysseura ohjasi niin kirkollisen työn kuin kehitysyhteistyön varoja siihen, että yhteistyökumppanit selviäisivät pandemian aiheuttamista haasteista. Monet kumppanikirkot pystyivät siirtämään hartaus- ja jumalanpalveluselämäänsä verkkoon yhteisönsä tukemiseksi. Kehitysyhteistyöhön sisältyi jo ennestään muun muassa terveys- ja hygieniatyötä, toimeentulolähteiden kehittämistä sekä ruokaturvan parantamista, jotka tarjosivat suoraan ratkaisuja pandemian aiheuttamiin ongelmiin.

Myös katastrofityössä koronapandemian seuraukset korostuivat. Koronahankkeet keskittyivät lääketieteelliseen hoitoon, koronaviestintään eri medioiden välityksellä, ruoka- ja hygieniatarvikkeiden jakamiseen sekä psykososiaaliseen tukeen. Lähetysseuran katastrofiavusta hyötyi suoraan yli satatuhatta ihmistä.

Ensimmäistä kertaa Lähetysseuran historiassa Lähetysjuhlia ei voitu järjestää normaaliin tapaan, vaan ne siirrettiin radioon. Hyvä puoli oli se, että radion kautta pystyttiin tavoittamaan uusia yleisöjä. Myös Kauneimmat Joululaulut -tilaisuudet siirtyivät verkkoon. Striimatut tilaisuudet saivat paljon katsojia ja poikkeusoloissakin keräystulos oli noin puolet normaalista.

Seurakuntien vapaaehtoinen kannatus laski merkittävästi

Lähetysseuran tulot vuonna 2020 olivat 27,6 miljoonaa euroa. Seurakunnista tulevaa tuloa tästä oli yhteensä 10,3 miljoonaa. Koronapandemiasta huolimatta seurakuntien talousarvioavustukset nousivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Sen sijaan toiminnan pysähtyminen aiheutti merkittävän laskun seurakuntien vapaaehtoisen kannatuksen osalta, kun tapahtumia ei voitu järjestää eikä kolehteja kerätä normaaliin tapaan.

Ulkoministeriön avustusta kehitysyhteistyöhön Lähetysseura sai 6,4 miljoonaa ja rauhantyöhön 2,5 miljoonaa euroa.

Lähetysseuran menot olivat 28 miljoonaa euroa. Tästä 16,9 miljoonaa käytettiin ulkomaiseen työhön, 8,1 miljoonaa kotimaiseen työhön ja 3 miljoonaa yleis-, talous- ja henkilöstöhallintoon.

Lähetysseuran vuoden 2020 tulos jäi 389 000 euroa alijäämäiseksi. Lähetysseuran tase säilyi kuitenkin edelleen vahvana. Koronatilanteen odotetaan vaikuttavan talouteen myös tänä vuonna.

Vuoden 2020 lopussa Lähetysseuran palveluksessa oli 188 työntekijää. Lisäksi Lähetysseuran tukemissa hankkeissa lähes 30 maassa työskenteli noin 900 paikallista työntekijää.

Suomen Lähetysseuran hallitus 2021–2022

Suomen Lähetysseuran hallitukseen kuuluu 12 vuosikokouksen valitsemaa jäsentä, joiden toimikausi on kolme vuotta. Vuosittain neljä jäsentä on erovuorossa.

Vuosiksi 2021–2024 hallitukseen valittiin uudelleen erovuorossa ollut projektiostaja, insinööri Simo Suutari (Mikkelin hiippakunta) sekä uusina kirkkoherra Jukka Pakarinen (Helsingin hiippakunta), piispa Simo Peura (Lapuan hiippakunta) ja kirkkoherra Tiina Reinikainen (Kuopion hiippakunta). Tavallisesti Suomen Lähetysseuran hallituksessa on toiminut yksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispoista. Suomen Lähetysseuran hallituksen puheenjohtajana toimi kesästä 2019 marraskuun loppuun 2020 Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo. Hän erosi hallituksesta ja hallituksen puheenjohtajan tehtävästä kesken kauden, jotta Lähetysseuran varainkeruuluvan saaminen ei olisi vaarantunut. Hovioikeus tuomitsi maaliskuussa 2020 Laajasalon tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta päiväsakkoihin.

Suomen Lähetysseuran hallituksessa jatkavat:
lakimiesasessori Sari Anetjärvi (Espoon hiippakunta)
varainhankinnan ja viestinnän konsultti Kristiina Elenius (Helsingin hiippakunta)
ohjelmapäällikkö Heidi Juslin-Sandin (Borgå stift)
kirkkoherra Juhana Markkula (Turun arkkihiippakunta)
talousjohtamisen erityisasiantuntija Juha Nivala (Oulun hiippakunta)
lasten ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Pirjo Ojala (Kuopion hiippakunta)
kirkkoherra Jussi Peräaho (Lapuan hiippakunta)
tiedottaja Sakari Vanhanen (Tampereen hiippakunta)