Kirjoittanut
Koronaväsymystä, eutanasiaa, lestadiolaisten hoitokokouksia, hyvesignalointia ja elämää ohuen langan varassa. Näistä teemoista Kuopion piispa Jari Jolkkonen sai sanoa sanottavansa Piispan kyselytunnilla 20. tammikuuta.
Itä-Suomen aluehallintoviraston kokoontumisrajoitusten jatkuessa kaikki yli 20 ihmisen yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on kielletty Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien kunnissa. Kirkko on tehnyt digiloikkaa seurakuntalaisten sunnuntain viettoon, mutta voisivatko haastavissa tilanteissa kirkon ovet avautua tietyin reunaehdoin?
Radio Dein ja Kotimaa-lehden journalistiseen piispantarkastukseen osallistunut Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen väläytteli mahdollisuuksia avata kirkon ovia koronarajoituksista huolimatta.
– Olemme toimineet tähän asti uskollisesti kaikkien määräysten mukaisesti, Jolkkonen huomauttaa heti alkuun.
Kokoontumislaki ei koske kirkon jumalanpalveluksia
Kirkon toiminnan järjestämisessä on seurattu alusta alkaen THL:n ja valtioneuvoston valtakunnallisten ohjeiden lisäksi paikallisten AVI:en ja sairaanhoitopiirien määräyksiä ja suosituksia. Tarvittaessa tuomiokapitulit antavat tarkempia alueellisia soveltamisohjeita. Osoittaisiko Savon piispa kuitenkin jonkinlaista ohituskaistaa ja olisiko sellainen edes vastuullista?
– Meillä on kuitenkin isoja kirkkotiloja – [Kuopion] tuomiokirkko 1.200 ihmistä, Leppävirran kirkko 2.200 ihmistä. Voisimme soveltaa sitä, mitä sovellettiin kesällä urheilukilpailuissa. Eli ne ihmiset, jotka tulevat itä-siivestä sisään, eristetään ja pidetään kirkon itäosassa. Ne, jotka tulevat länsiovesta, pidetään länsiosassa ja jotka tulevat peräosasta, pidetään siellä. Tämä olisi yksi hyvä tapa ratkaista tämä kohtaanto-ongelma, Jolkkonen ehdottaa.
– Oikeudellisesti kokoontumislaki ei koske kirkon jumalanpalveluksia ja pyhiä toimituksia. Eli meillä on tässä oikeudellisesti vapaus, voisi sanoa autonomia. Olen aloittanut neuvottelut aluehallintoviraston kanssa tällaisista ratkaisuista, Jolkkonen paljastaa.
Kristittyjen oikeudet
Siinä missä suomalaiset eivät ole voineet kokoontua koronan takia kirkkoon, kokoontumisrajoitukset ovat todellisuutta monessa muussa maassa tyystin eri syistä. Peräti joka kahdeksas maailman kristitty kokee syrjintää ja vainoa. Yhteensä vainottuja kristittyjä on siis vähintään 340 miljoonaa.
Maailmanlaajuinen koronapandemia on vaikeuttanut kristittyjen asemaan entisestään. Tiedot ilmenevät vuoden 2021 World Watch List -raportista, jonka Open Doors International -avustusjärjestö kokoaa laajojen kartoitusten ja asiantuntijahaastattelujen pohjalta. Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?
– Emme ole osanneet kirkkona tehdä riittävästi. Ei riitä, että tuemme vain kristittyjen uskonnonvapautta vaan täytyy tukea sitä reilusti kaikille. Eikä vain uskonnonvapautta vaan muitakin perusoikeuksia. Siellä missä uskonnonvapaus on uhattuna, poljetaan yleensä muitakin ihmisoikeuksia.
Mitä asialle pitäisi tehdä?
– Kansainvälisten järjestöjen [Kirkkojen maailmanneuvosto, Luterilainen maailmanliitto ja sen maailmanpalvelu] välityksellä . Se on sellaista konkreettista auttamistyötä.
– Täytyy myöntää, että tällainen yksittäinen maakuntapiispa on aika heikoilla, jos Afganistanissa tai Sudanissa poljetaan kristittyjen tai muiden vähemmistöjen ja uskontoryhmien uskonnonvapautta. Kyllä minä sitten kuitenkin rukoilen. Luotan rukouksen voimaan. Jos ei ole mitään muuta, niin ei se ole tyhjää puhetta. Siinä kannetaan kärsiviä ihmisiä Taivaallisen isän kasvojen eteen, Jolkkonen muistuttaa.
– Mutta on sellainen tuntu, että enemmänkin pitäisi tehdä.
Hurja ulosajo
Perhematka piispan äidin 80-vuotissyntymäpäiväjuhliin oli saada ikävän lopun vuodenvaihteessa. Jolkkosen auto päätyi liukkaassa kaarteessa vastakkaiselle kaistalle ja lopulta ojaan. Vilahtiko elämä silmien edestä?
– Tietysti se oli aika vaarallinen tilanne, kun auto lähti heittelemään, meni vastakkaiselle kaistalle 80 km/h vauhdissa ja kaatui ojaan katolleen. Kun auto kaatui, niin oli intuitiivisesti valtava huoli lapsista, että miten lapsille käy. Kun kaikki pysähtyi ja kuului 9-vuotiaan tyttären itkua, niin se tuntui helpottavalta.
Piispa Jolkkonen oli liikkeellä kuuden hengen perheenä ja vanhin lapsi oli ulosajon aikana varusmiespalveluksessa.
– Siitä selvittiin. Elämä jatkuu. Jumalalle kiitos.
Toimittajina Piispan kyselytunnilla ovat Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin, Savon Sanomien artikkelitoimittaja Vesa Kärkkäinen sekä Kotimaa- & Askel-lehtien toimituspäällikkö Freija Özcan. Kyselytuntia moderoi Ariel Neulaniemi. Kuuntele Piispan kyselytunti [20.1.2021 Radio Dei]:
