Yleinen: Tuomas Enbuske kuvaa luterilaista uskoaan: ”Ei kielilläpuhumista, ei ikoneja, ei suitsukkeita – Sana riittää”

Piispa Jari Jolkkonen: ”Ei mitään keskusteluyhteyttä” – esikoislestadiolaiset etääntyvät kirkosta

 

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

– Tällä hetkellä ei ole mitään keskusteluyhteyttä esikoislestadiolaisiin päin, kommentoi Jari Jolkkonen herätysliikkeen irtiottoa. Kuopion piispa oli ensimmäisenä vieraana Radio Dein uudessa sarjassa Piispan kyselytunti.

Esikoislestadiolaiset alkoivat viime vuonna toimittaa ehtoollisia maallikkovoimin ja kastaa lapsia ilman kirkon pappeja. Esikoislestadiolaisten irtiotto luterilaisesta kirkosta herätti kysymyksiä Radio Dein ensimmäisellä Piispan kyselytunnilla, jossa Kuopion piispaa Jari Jolkkosta haastattelivat Savon Sanomien toimituspäällikkö Riitta Raatikainen, Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä ja Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelainen.

Jari Jolkkonen kertoi, että hän on yrittänyt kärsivällisesti käydä keskustelua esikoislestadiolaisten kanssa muun muassa osallistumalla heidän kirkkopyhiinsä ja kutsumalla heidän edustajiaan keskustelemaan aiheesta. Hajaantumista ja jakaantumista on pyritty välttämään, mutta keskustelut eivät ole tuottaneet tulosta.

Sansa neliöb. 1.-30.5.

– Olen kysellyt syitä, eikä minulle ole avautunut, että minkä takia. Minusta syyt eivät ole olleet hyväksyttäviä tai ymmärrettäviä. On tullut vaikutelma, että toiminta on Lapista, Jällivaarasta, johdettua.

Jolkkonen totesi, että kirkko edellyttää, että kaikessa noudatetaan kirkon tunnustusta, eikä sitä vastoin toimimista voi hyväksyä. Kun esikoislestadiolaisten toiminta vastoin kirkon järjestystä ja tunnustusta on jatkunut, ei ole ollut muuta vaihtoehtoa, kuin rajoittaa toimintaa esimerkiksi siten, ettei kirkkotiloja anneta heidän käyttöönsä kirkkopyhiä varten.

– Sehän jakaa esikoislestadiolaisten liikettä, osa ei hyväksy separatismia, ja heitä me haluamme edelleen tukea, Jolkkonen muistutti.

Reformaatiossa ei uudistettu kirkon oppia

Myös keskustelut muiden kirkkokuntien välillä kiinnostivat toimittajia ja kyselytunti avattiin reformaation juhlavuoden merkeissä. Savon Sanomien toimituspäällikkö Riitta Raatikainen oli tehnyt huomion, että juhlavuoden myötä termi uskonpuhdistus on tipahtanut evankelisluterilaisen kirkon kielenkäytöstä ja sen on korvannut reformaatio.

Jolkkonen pitää uskonpuhdistusta edelleen hyväksyttävänä sanana, jos se ymmärretään oikein.

– Uskonpuhdistus on monitulkintainen sana. Jos se tarkoittaa, että puhdistamme kirkon yhteisen opin, niin siitä ei reformaatiossa ollut kysymys. Se oli ehkä enemmänkin uskonharjoituksen tapoja koskeva puhdistus.

Jolkkonen mietti, että reformaatio on tarkempi sana: se tarkoittaa kirkon uudistamista kirkon omista lähtökohdista käsin.

Viestiikö sanan reformaatio käyttö sitten suhtautumisen muuttumisesta luterilaisten kirkkojen ja katolisen kirkon välillä?

Aikanaan merkkivuosia on vietetty nokittelun hengessä ja merkkivuotta on käytetty oman paremmuuden tai toisen huonommuuden huomioimiseen. Oppikeskusteluja kirkkojen välillä on nyt käyty 50 vuotta ja ne ovat auttaneet muodostamaan yhteistä käsitystä siitä, mitä tapahtui.

– Tällä hetkellä on tosi hyvä henki, katolilaiset ja luterilaiset tosissaan etsivät toisiansa.

Oppikeskusteluja käydään myös muidenkin Suomessa vaikuttavien kirkkojen välillä, vaikka se painottuukin katolisen kirkon suuntaan.

– Ekumeniassa näyttää olevan yleinen laki, että niillä kirkoilla, jotka ovat joskus erkaantuneet toisistaan, on suurempi tarve käydä keskustelua keskenään, piispa Jari Jolkkonen pohti. Hän nosti katolilaisten ja luterilaisten lisäksi esimerkiksi metodistit ja anglikaanit.

Seuraava Piispan kyselytunti on Radio Deissä keskiviikkona 8.2. klo 9. Tuolloin toimittajien kysymyksiin vastaa Helsingin piispa Irja Askola.

Miten toimitaan, jos vanhemmat haluavat liittää maallikon kastaman lapsen kirkon yhteyteen? Mitä jokaisen tulisi tietää Lutherista juhlavuoden jälkeen? Kuuntele Piispan kyselytunti kokonaisuudessaan.

 
Dei, aamuvirkut, artikkeliban 7.2.- (2/2)