Ortodoksit ja luterilaiset keskustelivat kirkkojen välisestä yhteistyöstä

 

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen ortodoksisen kirkon valtuuskunnat kokoontuivat kymmenen kerran teologisiin neuvotteluihin marraskuun lopulla ortodoksisessa kulttuurikeskus Sofiassa.

Keskustelijoita kiinnostivat kirkkojen välisen yhteistyön lisäksi ”Raamatun tulkinta kirkon opetuksessa” sekä ”Ekologisuus ja kohtuullinen elämäntapa”.

Metropoliitta Ambrosius kertoi, että suomalaisesta ekumeenisesta näkökulmasta tarkasteltuna on yhtäältä huolestuneena seurattu itäisen Euroopan ortodoksisten kirkkojen kriittistä suhtautumista ekumeniaan sosialismin romahtamisen jälkeen.

– Toisaalta viime aikoina on voitu iloita siitä, että asenteet ovat kuitenkin kehittymässä positiivisempaan suuntaan. Tämä korostaa entisestään Suomessa vallitsevan hyvän ekumeenisen ilmapiirin tärkeyttä, Ambrosius sanoi.

Perheniemi neliöb. 21.11.-4.12. MJa

Piispa Seppo Häkkinen korosti, että ekumeenisuus kuuluu keskeisesti luterilaiseen identiteettiin. Kirkkojen välinen yhteys kuvastaa sitä, että ekumeniassa tarvitaan sekä opillista että käytännöllistä yhteistyötä.

– Kirkkojen tuleekin kysyä, mitä ne voisivat yhdessä tehdä niin, että ne kansankirkkoina todistavat yhteisestä uskosta ja Kristuksesta parhaalla mahdollisella tavalla, piispa Häkkinen pohti.

”Ekologia on hengellinen kysymys”

Raamatusta todettiin yhteisesti , että se on kirkon kirja, kolmiyhteisen Jumalan pelastusteoista annettu ilmoitus, Jumalan sana. Raamatun merkitys avautuu syvällisesti kolminaisuusopillisesta, uskontunnustuksen tarjoamasta näkökulmasta käsin.

Kristus-keskeinen lähestymistapa Raamatun kokonaisuuteen voi tarjota kirkkojen perinteestä nousevan tavan vastata tämän päivän ihmisen ja yhteiskunnan kysymyksiin.

Ekologisesta ja kohtuullisesta elämäntavasta todettiin yhteisesti, että se on syvästi hengellinen kysymys. Kirkkojen ja seurakuntien tehtävänä on sekä opetuksessaan että siitä nousevissa konkreettisissa teoissaan toimia nykyistä vastuullisemmin ja profeetallisemmin, etenkin ympäristökysymyksissä.

Keskusteluissa myös kiteytettiin, että kirkkojen tulee ottaa vakavasti myös sellainen hyvinvoinnin kokonaisvaltainen ymmärtäminen, joka nousee hiljentymisestä, rukouksesta ja paastosta.