One Way Mission laajentaa seurakuntatyötään

One Way Missionin perustaja Tapani Suonto puhumassa järjestön 35-vuotisjuhlassa Helsingin Vanhassa kirkossa 23.9.2018. (One Way)

Järjestö ilmoittaa ”haluavansa palvella haavoitettuja ja hengellistä kotia vailla olevia”. Syyskuussa 35-vuotisjuhlia viettäneen lähetysjärjestön toiminta ulottuu Suomen lisäksi kymmeneen maahan eri puolilla maailmaa.

Vuonna 1983 perustettu lähetysjärjestö One Way Mission on tullut viime vuosina yhä useammille tutuksi Radio Dein ja TV7:n kautta. Pääkaupunkiseudulla järjestön katuevankeliointiin keskittynyt Perjantai Kristukselle -toiminta paikallisten seurakuntien kanssa on jatkunut työn alkuvuosista tähän päivään saakka.

Alusta alkaen toiminnassa mukana ollut ja sitä johtanut Tapani Suonto siirtyi tehtävästään pari vuotta sitten syrjään. Nyt toiminnanjohtajana jatkaa Esa-Pekka Mattila. Perustajalle on jäänyt aikaa keskittyä mediatyöhön ja puhujakierroksille eri puolilla Suomea.

Maahanmuuttajien parissa tehtävä työ on myös kasvanut ja iso joukko viime vuosina Suomeen tulleita maahanmuuttajia on löytänyt paikkansa One Way -seurakunnan yhteydestä.

 

Alasajosta uuteen nousuun

Laupeudentyötä ja katulähetystoimintaa painottanut järjestö koki alkuvuosina haastavia vaiheita. 1990-luvun alkupuolelle tultaessa työ oli hiipunut ja sammui lähes kokonaan.

– Itse kävin läpi syvän uupumuksen, mutta Jumala ilmestyi, kun kaikki näytti loppuneen, ja sanoi, että hän tulee muuttamaan kaiken, kertoo Tapani Suonto.

Noista kivuliaista vaiheista käynnistyi uusi vaihe. One Wayn työ alkoi laajeta niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Nykyään järjestö tekee hengellistä työtä jo kymmenessä maassa, Suomi mukaan lukien.

– Meille Suomi on yksi lähetyskentistä muiden maiden joukossa, vaikka kotimaa onkin, Tapani Suonto toteaa.

 

Ensimmäinen One Way -seurakunta

Vuonna 2002 Helsingin Kamppiin perustettiin One Way House, jossa käynnistyi kokous- ja opetustoiminta. Jo syksyllä 2003 syntyi itsenäinen One Way -seurakunta.

– Työmme oli kasvanut niin paljon, että järjestötyönä, jossa on pieni joukko palkattuja työntekijöitä, siitä alkoi muodostua liian raskasta. Koimme, että ainoa vaihtoehto on synnyttää yhteisö, joka kollektiivisesti kantaa vastuuta ja antautuu asialle, Suonto muistelee.

Tarvetta seurakuntatyön aloittamiselle koettiin myös siksi, että toiminnan piirissä oli paljon yksinäisiä ja elämän haavoittamia ihmisiä, jotka tarvitsivat hengellistä ohjausta ja apua, eivätkä muutamat palkatut työntekijät kyenneet vastaamaan tähän tarpeeseen.

– Ymmärsimme ihmisten hoitamisen ja tukemisen olevan mahdollista vain kollektiivisen seurakuntatoiminnan kautta.

– Työmme kokonaisuutta ajatellen seurakunnan perustaminen on ollut suuri siunaus meille.

 

Millainen seurakunta One Way on?

– Alusta alkaen olemme olleet vähän erilainen joukko, sillä olemme tehneet työtämme niiden ihmisten parissa, jotka ovat olleet pääosin olemassa olevien seurakuntien ulkopuolella, Tapani Suonto toteaa.

– Siinä joukossa on myös uskovia, jotka ovat syystä tai toisesta ajautuneet seurakuntien ulkopuolelle löytämättä enää itselleen hengellistä kotia.

Monille seurakuntaan hakeutuneille yhteistä on ollut se, että he ovat tarvinneet apua, ja seurakunta on sitä heille pyrkinyt antamaan.

– Tuolloin moni etsi itselleen paikkaa seurakuntakentässä, jota tuntui vaivaavan joko liberalismi tai erilaiset epäterveet virtaukset. Heille halusimme tarjota turvallista vaihtoehtoa. Samoin ajattelemme tänäänkin, sillä ongelmat ovat edelleen samat.

– Seurakuntaa perustettaessa kuulimme jonkin verran huolestuneita ajatuksia siitä, mitä järjestömme oikein on tekemässä, mutta aika pian seurakunta tuntui istuvan muiden joukkoon ja ymmärrettiin, että tilaa tällaisellekin toiminnalle on, Tapani Suonto muistelee.

 

Seurakuntatyötä jo 17 paikkakunnalla

Syksyllä 2017 One Way -seurakuntatyön laajentaminen eri puolille Suomea koettiin jo välttämättömäksi.

– Viime vuosina olimme jälleen lisääntyvästi saaneet viestejä ihmisiltä, jotka eivät löytäneet paikkaansa olemassa olevista seurakunnista ja kuitenkin kaipasivat tervettä hengellistä kotia, Suonto kertoo.

Seurakuntatyön laajentaminen haluttiin toteuttaa kevyellä mallilla ilman suuria palkkakuluja. Mallin Tapani Suonto oli saanut aikanaan italialaisesta helluntailiikkeestä, jossa pastorit tekevät työtä pääosin oman toimensa ohella.

– Me päädyimme myös siihen, että emme yritä palkata suurta joukkoa pastoreita. Huomasimme, että hengellistä kotia vailla olevien ja nyt joukkoomme hakeutuneiden joukossa on suuri joukko kokeneita ja kasvaneita kristittyjä, jotka kykenevät paimentamaan ja opettamaan.

Seurakunnan istuttamistyö on aloitettu nyt Helsingin lisäksi kaikkiaan 16 paikkakunnalla. Kaikkialla ei ole kuitenkaan katsottu tätä hyvällä, ja ankaraakin arvostelua on tullut.

– Jotkut ovat kokeneet, että olemme väärällä tiellä ja tämä on vastoin Jumalan tahtoa. Hälventääksemme huolenaiheita teimme viime keväänä TV7-kanavalle televisiolähetyksen, jossa käsittelimme meille esitettyjä kysymyksiä ja syytöksiä. Koen, että se poisti pahimpia pelkoja ja epäluuloja, Tapani Suonto toteaa.

– Seurakuntana olemme perinteisellä tavalla karismaattinen. Samalla olemme halunneet vastata siihen tarpeeseen, jonka monet epäterveet äärikarismaattiset virtaukset ovat synnyttäneet. Moni ihminen on haavoittunut niissä, ja olemme halunneet auttaa heitä.

– Raamatusta luopuminen on aiheuttanut maassamme hengellisen kriisin. Sen seurauksena seurakunnan teologia on monin paikoin muuttunut. Me haluamme pitää kiinni Raamatusta ja rakentaa seurakuntaa, jossa keskiössä eivät ole musiikki, viihde ja elämykset vaan rakkaus Kristukseen ja kuuliaisuus hänelle.