Olli Rehn Radio Dein arvotentissä: Kaikkia ihmisiä katsotaan samalta silmien tasalta

 
Olli Rehn Radio Dein arvotentissä.

– On tärkeää, että Suomen presidentti on koko kansan presidentti eli tuntee sekä etelän kasvukeskukset että maakuntien Suomen, presidenttiehdokas Olli Rehn sanoo. Kuvat: Ilkka Kujala

On suomalaisten yhteinen ja kollektiivinen epäonnistuminen, että vastakkainasettelun aika ei ole ohi, Olli Rehn sanoo. Presidenttinä hän toimisi pitämällä yllä keskusteluyhteyttä yhtä hyvin päättäjiin kuin esimerkiksi maahanmuuttajiin.

Jatkis 3.3. – 17.3.2024 Neliö

Radio Dein presidentinvaalien arvotentissä vieraili keskiviikkona 22.11.2023 ollirehn2024 -kansalaisverkoston sekä Suomen Keskustan presidenttiehdokas, filosofian tohtori, virkavapaalla oleva Suomen Pankin pääjohtaja, entinen Euroopan komission varapuheenjohtaja ja EU:n talous- ja laajentumiskomissaari Olli Rehn.

Olli Rehnin kampanjan slogan on ”Vakaa kuin kallio”. Radio Dein presidenttitentin juontaja Kai Kortelainen halusi tietää, kuka Suomen tähänastisista presidenteistä on ollut Rehnin mielestä kaikkein vakain ja miksi.

Rehnin mielestä monetkin presidentit ovat olleet vakaita, mutta Kyösti Kallio nousee hänelle mieleen.

– Hän teki pitkän yhteiskunnallisen vaikuttajan uran ennen kuin tuli valituksi tasavallan presidentiksi. Hän oli kansakunnan eheyttäjiä ja vakauttajia jo kansalaissodan aikana ja sen jälkeen itsenäisyyden rakentajia. Ja talvisodan aikana hän oli hyvin vakauttava voima, kansakunnan keulakuva siinä tilanteessa, Rehn perustelee.

”Tunnen Suomen perin juurin ja läpikotaisin”

Presidentin viran yhteydessä on tapana puhua arvojohtajuudesta. Miksi juuri Olli Rehn olisi paras presidentti kaikista tällä hetkellä tiedossa olevista ehdokkaista?

– Meillä on onneksi vahva ehdokaskaarti. Jos ajattelee, että millä eväillä olen ehdokkaana ja miten toimisin presidenttinä, niin kyllä se lähtee kotoa. Olen pienyrittäjän poika Mikkelistä ja sain vanhemmiltani, isä Taunolta ja äiti Vuokolta, sellaisen kasvatuksen, että kaikkia ihmisiä katsotaan samalta silmien tasalta. Se on hyvin tasavaltalainen ajatus ja sen mukaan olen koettanut toimia, Rehn kertoo.

– Kun sitten katsotaan omaa taivaltani sen jälkeisinä vuosikymmeninä, olen kouluttautunut kansainvälisen politiikan ja taloustieteen piiristä ja tehnyt ikäni töitä Suomen ja Euroopan päätöksenteossa. Minut on aika monissa liemissä keitetty ja pystyn tekemään nopeita ja myös harkittuja päätöksiä kovissa paineissa.

– On tärkeää, että Suomen presidentti on koko kansan presidentti eli tuntee sekä etelän kasvukeskukset että maakuntien Suomen. Minä tunnen Suomen perin juurin ja läpikotaisin ja sitä kautta tunnen suomalaisten sielunelämän.

Ihmisarvo, vapaus ja lähimmäisenrakkaus

Radio Dein presidenttitentti on arvotentti. Mitkä ovat Olli Rehnin kolme keskeisintä ja luovuttamattominta arvoa, jotka ohjaavat poliittista päätöksentekoa?

– Olen puhunut tasavaltalaisista arvoista, ja niihin kuuluvat ihmisarvo, ihmisten yhdenvertaisuus, demokratia, oikeusvaltio ja rauha.

– Mutta jos määrittelen kolme keskeisintä arvoa, niin jakamaton ihmisarvo, joka lähtee tosiaan ainakin minun kohdallani kotoa, on aivan keskeinen osa sekä kristillistä että humanistista ajattelua. Toinen arvo on vapaus. Minusta ihmisille pitää sallia suurin mahdollinen vapaus, mikä ei loukkaa muiden ihmisten vapautta. Ja siihen kuuluu silloin myös vastuu, vastuu perheestä, vastuu yhteisöstä, vastuu yhteiskunnasta, ihmiskunnasta.

Rehnin kolmantena arvona on lähimmäisenrakkaus, jota hän pyrkii soveltamaan myös omassa elämässään kultaisen säännön mukaisesti.

”Minusta ihmisille pitää sallia suurin mahdollinen vapaus, mikä ei loukkaa muiden ihmisten vapautta.”

– Tehkää se muille, minkä toivotte muiden tekevän teille. Kun näin toimitaan, silloin tämä maailma olisi paljon parempi paikka.

Kortelainen kysyy, onko Olli Rehn joutunut tinkimään poliittisessa päätöksenteossa arvoistaan ja rakkauden kaksoiskäskystä. Rehn sanoo, että tilanne on tullut hänelle usein eteen.

– Tässä yhteydessä tulee mieleen esimerkiksi euroalueen velkakriisi, joka iski päälle vuonna 2009. Se lähti kreikasta liikkeelle, ja silloin piti estää se, että tuo pensaspalo Kreikassa ei johda koko euroaluetta ja Euroopan taloutta koskevaan laajaan metsäpaloon. Ja siinähän onnistuttiin sinänsä, mutta vaikeilla päätöksillä. Ja tiedän hyvin, että Kreikassa ihmiset olivat silloin hyvin kovilla. Joskin Kreikan talous on nyt viime vuosina kehittynyt niiden uudistusten ansiosta.

Vastakkainasettelun aika ei ole ohi

Olli Rehn kirjoitti äskettäin, että Suomen suurin sisäinen uhka on kansallisen eheyden murtuminen. Millä konkreettisella toimenpiteellä hän presidenttinä vaikuttaisi tilanteeseen ja laittaisi itsensä likoon, jotta Suomi eheytyisi eikä polarisoituisi lisää?

– Kannan kyllä paljon huolta siitä, että Suomi on jakautunut ja että meillä on paljon eripuraa. Sauli Niinistöhän kävi ensimmäisen vaalikampanjansa tunnuksella ”Vastakkainasettelun aika on ohi”. Sanoisin, että on suomalaisten yhteinen ja kollektiivinen epäonnistuminen, että se ei ole ohitse, vaan on itse asiassa kärjistynyt. Kahtiajako on kärjistynyt monessakin mielessä viime vuosina.

– Kyllä presidentin tehtävä on luoda sellaista keskusteluilmapiiriä, joka on asiallinen ja toinen toisiaan kunnioittava. Siihen voi vaikuttaa painavilla ja punnituilla puheenvuoroilla sekä yhteydenpidolla paitsi päättäjiin sekä parlamentin kentällä että työmarkkinakentällä, myös tapaamalla erilaisia ihmisryhmiä, Olli Rehn sanoo.

Presidenttinä hän vierailisi esimerkiksi maahanmuuttajien keskuudessa ja tutustuisi heidän elämäänsä. Toinen ryhmä olisivat ihmiset, jotka tekevät työtä vähäväkisten eteen.

”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.”

– Maakuntamatkat varmasti jatkuisivat. Olen tehnyt sitä vuosikymmeniä ja nautin siitä, että saan tavata ihmisiä, olla ihmisten keskellä, tavata suomalaisia ja keskustella heidän kanssaan. Niiden repertuaarit ovat tällä hetkellä jo aika laajoja, mutta varmasti laajenisivat sellaisiin suuntiin, jotka tekevät arvokasta sosiaalista työtä ja yhteisöllistä työtä, niin kuin monet kristilliset yhteisöt tekevät.

Tunne itsesi ja arvosta muita

Kansainvälisissä suhteissa kohdataan kulttuureita ja maailmoja, joiden arvomaailmat poikkeavat voimakkaasti suomalaisista. Miten Olli Rehn tasapainoilisi oman kulttuurimme ja sen arvojen kanssa ristiriidassa olevien kulttuurien kohtaamisessa?

– Se vaatii sitä, että tuntee itsensä ja arvostaa muita, vaikka ei aina hyväksyisikään muiden arvoja. Suosikkejani suomalaisten sanontojen rikkaasta varannosta on sellainen, jota mielelläni käytän ja joka kuvastaa omaa ajatteluani. Se on ”Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin”. Nykysuomessa se tarkoittaa suurin piirtein sitä, että tunne itsesi ja tunne kansasi. Arvosta myös muita ihmisiä ja arvosta muita kansakuntia.

Tämän ohjeen mukaan toimien on Rehnin mukaan mahdollista saada tuloksia esimerkiksi ilmastoasioissa.

– Jos me haluamme oikeasti ilmastonmuutosta hidastaa, me tarvitsemme Kiinan, Intian, Indonesian, Brasilian ja Etelä-Afrikan mukaan. Ja silloin ei voida lähteä siitä, että meidän pitää jakaa samat arvot. Riittää se, että meillä on yhteinen intressi estää tätä katastrofia ja toimia tämän ihmiskunnan kohtalonkysymyksen puolesta.

Nato-jäsenyys auttaa Suomea myös taloudellisesti

Olli Rehn lukeutuu niihin harvoihin kotimaisiin poliitikkoihin, jotka jo 1990-luvulla sanoivat julkisesti, että Suomen tulisi liittyä Natoon. Presidenttiehdokas Mika Aaltola on esittänyt, että Suomen puolustusmenoja tulisi lisätä kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta, kun se on nyt Naton edellyttämällä kahden prosentin tasolla. Kai Kortelainen kysyy, missä menee Olli Rehnin prosenttiraja?

– Minusta on aivan välttämätöntä tällä geopoliittisen maailmankolkalla, aggressiivisen ja arvaamattoman Venäjän naapurina, että me pidämme vahvasti riittävän hyvän huolen Suomen kansallisesta puolustuskyvystä, meidän reserviläisarmeijastamme ja puolustusvoimistamme. Ja sen takia on välttämätöntä käyttää vähintään se kaksi prosenttia, mikä on myös Naton tavoite.

Riittääkö se?

–  Toinen puoli on se, että jos me joudumme merkittävästi leikkaamaan muualta, sekin saattaa sitten rokottaa kansallista eheyttä ja sillä on myös omat kielteiset seurannaisvaikutuksensa. Itse asiassa tässä mielessä Nato-jäsenyys on hyvin tärkeä Suomen kannalta, koska se myös taloudellisesti auttaa Suomea. Meillä on liittokunnan tuki ja me emme joudu investoimaan ihan niin paljon puolustukseen kuin joutuisimme, jos emme olisi liittokunnassa mukana. Naton pelotevoima ja turvatakuut osaltaan jakavat kustannuksia kaikkien jäsenvaltioiden kesken.

– Mutta ei pidä missään tapauksessa unohtaa kansallista puolustuskykyä, koska kriisitilanteessa tai konfliktin iskiessä ensisijassa ensivaiheessa Suomea puolustamme me suomalaiset itse eli meidän reserviläisarmeijamme, Rehn muistuttaa.

Vaikein käsky on ensimmäinen

Olli Rehn on maininnut emerituspiispa Eero Huoviselle, että vaikein kohta Raamatussa on ensimmäinen käsky, joka kuuluu: ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.” Miksi hän on halunnut nimetä kohdan vaikeimmaksi?

”Vaikka kunnioitan esivaltaa, en halua olla esivaltauskovainen kuitenkaan.”

– Ehkä sen takia, että olen luontojani ja varmaan syntymästäni asti sekä geneettisesti että ympäristöllisesti aika anti-autoritäärinen ihminen. Pyrin kyseenalaistamaan kriittisesti erilaisia auktoriteetteja. Joudun itsekin toimimaan välillä niin, että pyrin antamaan vakuuttavia lausuntoja ja herättämään luottamusta. Se kuuluu yhteiskunnallisiin tehtäviin. Mutta toisaalta, vaikka kunnioitan esivaltaa, en halua olla esivaltauskovainen kuitenkaan.

Rehn keskusteli Eero Huovisen kanssa vuoden 2015 kirkkopäivillä ja nosti silloin esiin sisarensa liikenneonnettomuudessa sattuneen traagisen kuoleman. Se oli tuonut hänen elämässään tärkeäksi Jeesuksen vuorisaarnan. Mikä vuorisaarnassa silloin puhutteli ja millainen merkitys uskolla on Rehnin elämässä tänään?

– Kyllä siinä puhutteli sen vahva sosiaalinen eetos ja se, että pyritään toimimaan kaikissa tilanteissa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Pohdinta oli seurausta siskoni Sirun kuolemasta, että jouduin miettimään hänen haudallaan sitä, miten minä käytän elämäni, kun hän ei enää ole täällä maan päällä. Ja päätin käyttää sen niin, että koitan elää merkityksellisen elämän. Eli pyrin rakentamaan yhteiskuntaa parempaan suuntaan ja toimimaan myös omassa elämässäni sen suuntaisesti.

Mikä jalkapallossa kiehtoo Olli Rehniä ja millaista oli pelata Turkin Recep Tayyip Erdoğania vastaan? Katso Rehnin vierailu Kai Kortelaisen presidenttitentissä videona Dei Plus -palvelusta tai kuuntele uusintana Radio Deistä lauantaina 25.11. klo 11.

Dei Plussassa ovat tarjolla lisäksi vaalitenttilähetysten audioversiot. Tenttien päätteeksi ehdokkaiden suorituksen arvioivat ex-europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola ja poliitikkojen imagonrakennukseen perehtynyt Risto Uimonen.

Olli Rehn ja Kai Kortelainen Radio Dein studiolla.

 
Dei, herätys, artikkeliban 7.2.- (1/2)