Kirjoittanut
Nuorena kaksoiselämää eläneestä Mustasta Barbaarista kuoriutui roolimalli muille nuorille.
James Nikander, tunnetummin Musta Barbaari, saapuu Radio Dein toimitukseen ja ilahtuu tarjolla olevasta keksilautasesta. Hyväkäytöksinen nuori mies tarjoutuu kaatamaan toimittajallekin kahvia. Mutta kuka on tämä Musta Barbaari?
Musta Barbaari on tullut tunnetuksi Youtubessa julkaistusta Taru painojen herrasta -videosarjasta, jossa kuvaaja Eino Manner seuraa Mustan Barbaarin salitreenaamista, ja mukana touhuaa Pastorit- gospelyhtyeestä tuttu Prinssi Jusuf, eli Iyouseyas Belayneh.
Pankin pojat räjäyytivät lopullisesti hittibiisillään Salil eka salil vika, jonka musiikkivideota on katsottu Youtubessa jo yli 3,5 miljoonaa kertaa.
En tiedä, miksi Mustaa Barbaaria pitäisi tituleerata. Onko hän räppäri, bodari, viihdetaiteilija?
– Sä voit tituleerata mua ihan miksi itse haluat. Jos sä pidät mua räppärinä, sä voit kutsua mua räppäriksi, jos bodari, niin sitten se. Monta titteliä, vastaa Musta Barbaari.
Taru painojen herrasta -sarja sai alkunsa valokuvausta opiskelleen Eino Mannerin kouluprojektista. Hän oli saanut tehtäväkseen kuvata ystävädokumentin ja teki sen Jamesista. Materiaali osoittautui niin hauskaksi, että pojat päättivät julkaista sen isommalle yleisölle Youtubessa. Suosion myötä tiimille on muodostunut haave viedä sarja televisioon.
– Me kehitetään sarjaa edelleen ja tavoitteena on viedä se televisioon. Ei ehkä Taru painojen herrasta -muodossa, mutta tarkoituksena on saada kansalle jotain erittäin hauskaa katsottavaa.
Kaksoiselämää
James Nikander syntyi Turussa, mutta perhe muutti Itä-Helsinkiin hänen ollessaan kuusivuotias. Tansanialaisen äidin poika liikkui isossa porukassa, jossa oli sekä maahanmuuttajanuoria että suomalaisia nuoria. Hölmöyksiä tuli tehtyä; kaveriporukka varasteli muun muassa karkkia kaupoista ja vanhemmat pojat varastivat alkoholiakin.
– Me kehitettiin meidän varastelukyvyt… Pystyykö niitä kyvyiksi kutsumaan? James naurahtaa ja jatkaa: – Pahoja varastelutapoja kehiteltiin niin, että pystyttiin varastamaan vaateliikkeistä vaatteita ja rikkomaan niistä hälyttimiä.
Pojat kiertelivät kotibileistä kotibileisiin ja siitä seurasi paljon tappeluita. Tummaihoiset nuoret ottivat myös usein yhteen rasistien kanssa, ja skinheadeja juostiin pakoon. Isossa kaveriporukassa kaikki kuitenkin tukivat toisiaan.
James osasi elää kaksoiselämää, kotona hän oli hyväkäytöksinen ja koulukin sujui. Hänen äitinsä ei tiennyt mitään poikansa paheista. Kaveritko sitten vetivät Jamesin mukaan hölmöyksiin?
– Tottakai ne oli mun omat päätökset, mutta seura tekee kaltaisekseen. Sitä tehtiin, mitä kaveritkin teki.
Nykyään rasismi on vähentynyt huomattavasti, varsinkin pääkaupunkiseudulla. Keskemmällä Suomessa kiertäessään Musta Barbaari ja Prinssi Jusuf saattavat edelleen törmätä ennakkoluuloihin. He pyrkivät kuitenkin lisäämään suvaitsevaisuutta vierailemalla esimerkiksi kouluissa puhumassa rasismista ja koulukiusaamisesta.
Arvot kohdillaan
Hölmöilyt saivat jäädä, kun tilalle tuli usko ja seurakunta. James sai aikuiskasteen Helsingin Saalem-seurakunnassa viitisen vuotta sitten.
– Onko siitä nyt viisi vai kuusi vuotta? Noin viisi? Mä en muista mun uutta syntymäpäivää, kauhistelee James.
James on aina uskonut, mutta uskonpäätöksen hän sanoo tehndensä hengailtuaan opiskelukaverinsa kanssa, jonka isä toimii pastorina Saalem-seurakunnassa. Yhdessä ollessa ja keskustellessa usko vahvistui. Nuorukainen päätti liittyä seurakuntaan.
– Nyt mä osaan kohdella muita hyvin ja olla avoin uusia ihmisiä kohtaan. Kun muhun tutustuu, huomaa että olen rehti ja rakastava kaveri.
Uskon on helppo arvioida näkyvän hyvinä arvoina Jamesin elämässä. Hän haluaa jakaa hyviä neuvoja terveelliseen elämään myös muille nuorille.
Kehonrakennusta ja maitoa
Urheilu on aina kuulunut Jamesin elämään. Nuorempana hän pelasi jalkapalloa ja oli hyvä siinä – kunnes harjoituksissa meni polvi. Vamma oli pysyvä, joten James joutui lopettamaan harrastuksen.
Se oli hänelle iso juttu. Seurasi masennus ja koulumenestys kärsi. Lopulta nuorukainen keskeytti koulun. Tilalle tuli kehonrakennus.
– Se tuntui luontevalta. Jalkapallon myötä kunto pysyi hyvänä ja aina pukuhuoneessa pelleiltiin, kenellä on isoin hauis ja parhaat vatsalihakset. Mä halusin aina olla joukkueen kovakuntoisin pelaaja.
James kisaa tulevana syksynä kehonrakennuskilpailussa kategoriassa ”miesten atleettinen fysiikka”. Tällä hetkellä on massakausi eli rasvaprosentin kasvatus, josta sitten muodostetaan lisää lihasta treenatessa.
Toimituksen tarjoamat keksit tekevät siis kauppansa. James joutuu tosin siirtämään ne kauemmaksi, jottei herkuttelu lähtisi käsistä.
Työssään Musta Barbaari haluaa edistää nuorten terveellisiä elämäntapoja. Hänen mielestään nuoret juovat liikaa sokerilitkuja ja energiajuomia. Barbaari kampanjoi Facebook ja Instagram -tileillään maidon puolesta. Kampanja on jo tuottanut tulostakin.
– Jonkun nuoren pojan äiti kirjoitti mulle, että hänen poikansa ei koskaan juonut maitoa, mutta nyt mun ansiosta hän haluaa joka päivä maitoa ruokapöydässä. Eikä mitään kevyttä vaan ihan täysmaitoa, nauraa James.
Pelottaako Barbaaria?
James Nikander sanoo haluavansa vaikuttaa erityisesti nuoriin, ”olla mukana luomassa suvaitsevampaa suomalaisista kansaa”. Vanhojen kavereiden raha- tai huumeongelmia miettiessään hän tuntee kiitollisuutta siitä, että on itse päässyt eteenpäin.
– Mä oon erittäin kiitollinen siitä, että olen pysynyt puhtaammalla tiellä, hän sanoo nöyrästi.
Entä mikä pelottaa, vai pelottaako Barbaaria mikään?
– Se, että mä jotenkin mokaan tän jutun. Mua pelottaa eniten se, että mä annan itsestäni väärän kuvan. Nyt kun mä teen näin paljon töitä, niin se on isoin juttu mikä pelottaa. Että mä teen vääriä valintoja, James pohtii.
Heti perään hän toteaa, ettei pitäisi pelottaa. Hän uskoo, että asiat järjestyvät.
– Mulla on erittäin hyvät ystävät sitä varten. He ovat hyviä neuvonantajia ja pitävät pääni kylmänä. He osaavat huolehtia musta, James kiittää ja huudahtaa perään: Ei ole pelkoa, ei mua pelota, hyvänen aika!
Niin, mikäpä Barbaareja pelottaisi.
Musta Barbaari Radio Dein Viikon vieraana maanantaista perjantaihin 30.6.-4.7. klo 10.45 ja 15.20. Koosteuusinta tiistaina 8.7. klo 22.05 sekä Viikon vieras -nettiarkistossa.
