Ken Takaki on tehnyt lähetystyötä internetissä vuodesta 2006. Takaki on kiitollinen siitä, että päätyi Tokiossa 1980-luvulla juuri luterilaiseen kirkkoon. Hänestä luterilaisessa teologiassa esitetään kristinuskon ydinasiat yksinkertaisesti.
Hayai, yasui, umai. Sama suomeksi: nopea, halpa ja hyvä. Tämä japanilainen slogan kuvaa Ken Takakin mukaan hyvin internetissä tehtävää lähetystyötä.
Ensi vuonna tulee kuluneeksi kaksikymmentä vuotta siitä, kun Ken Takaki alkoi kääntää suomenkielistä hartauskirjallisuutta ja raamattuopetusta japaniksi ladattavaksi nettiin.
Takaki oli vuoden 2005 alussa aloittanut Sleyn lähetyskurssin toivoen, että voisi lähteä Japaniin lähetystyöhön. Paikka Japanin evankelisluterilaisesta kirkosta ei kuitenkaan auennut. Takakin mieleen on jäänyt tapaaminen Paavo Heikkisen kanssa. Heikkinen oli ollut Japanissa lähetystyössä ja hän esitteli Takakille Tiina ja Mika Latva-Raskun, joilla oli näky internet-lähetystyöstä.
Vuoden 2006 alussa Takaki alkoi kääntää Lutherin tekstejä japaniksi ja lähettää niitä sähköpostitse.
Ken Takaki kertoo ajatelleensa, ettei hänellä ole nettijulkaisemisessa tarvittavaa osaamista. Mutta hän muisti myös, että reformaation aikana kirjapainoteknologia kehittyi ja sen avulla saatiin levitettyä reformaation sanomaa.
– Nyt meillä on netti, joka voi toimia samaan tapaan, hän oivalsi.
Vuoden 2006 alussa Takaki alkoi kääntää Lutherin tekstejä japaniksi ja lähettää niitä sähköpostitse joillekin pääkaupunkiseudulla asuville japanilaisille.
– Joistakin tuli myöhemmin kristittyjä. Kohderyhmäni ovat olleet alusta lähtien kristinuskosta kiinnostuneet japanilaiset, Takaki selittää.
Tuhansia lukijoita
Tiina Latva-Rasku on Sleyn monikielisen Bible Toolbox -raamattuopetussivuston koordinaattori. Ken Takaki sanoo, että Tiina Latva-Rasku on erityisen taitava vastaamaan netissä kristinuskoa koskeviin kysymyksiin.
– Tiina kertoi juuri minulle, että viime aikoina luetuimmat japaninkieliset artikkelit Bible Toolboxissa ovat käsitelleet Ilmestyskirjaa, Pyhää Henkeä ja sitä, miksi Jeesus kuoli ristillä, Takaki jatkaa.
Näitä kolmea tekstiä on luettu yhteensä noin 13 000 kertaa kahdentoista kuukauden aikana.
Vuoden 2024 aikana Takaki julkaisi blogissaan luterilaista opetusta japaniksi, ja teksteillä oli lukijoita neljästätuhannesta viiteentuhanteen.
Esimerkiksi evankelinen slogan ”koko maailman autuus” on käännöspähkinä purtavaksi.
Takaki huomauttaa, että hän kääntää ”eksoottisesta kielestä toiseen eksoottiseen kieleen”. Joskus hän joutuu pohtimaan pitkäänkin sitä, miten jokin kristinuskoon liittyvä ilmaisu käännetään japaniksi. Esimerkiksi evankelinen slogan ”koko maailman autuus” on käännöspähkinä purtavaksi. Myös tekoälystä on apua käännöstyössä, vaikka sen avulla syntyneet tekstit on tarkastettava huolellisesti. Viimeksi Takaki on kääntänyt japaniksi Pasi Hujasen raamattuluentoja.
Takaki toteaa, että internet-lähetystyö sopii hänelle hyvin. Hän viihtyy paremmin yksikseen kuin puhumassa isolle joukolle ihmisiä. Takakin mukaan hänen vaimonsa Anna-Kaisa Takaki on paljon lahjakkaampi ihmisten kohtaamisessa kuin hän itse.
Ennen kaikkea kristitty
Ken Takaki on asunut Suomessa 1990-luvulta asti, opiskellut täällä teologian maisteriksi ja tehnyt itse pitkään lähetystyötä. Hän on saanut vuosien varrella vastata väsymiseen asti kysymykseen siitä, miten hänestä tuli kristitty ja miksi hän päätyi Suomeen. Takaki sanoo, ettei jaksaisi enää pitää todistuspuheenvuoroja ja kertoa siitä, miten hän on eräänlainen ”lähetystyön hedelmä”.
Ken Takaki kastettiin Tokiossa, Koishikawan kirkossa pääsiäisenä 1991. Hän oli tullut 1980-luvulla opiskelemaan matematiikkaa eliittioppilaitoksena tunnettuun Tokion yliopistoon.
Takakin identiteetti on ennen kaikkea siinä, että hän on kristitty – ja nimenomaan luterilainen kristitty. Takakille on erityisen merkittävää se, mitä hän on ammentanut luterilaisesta teologiasta. Se, että hän on japanilainen, tulee vasta myöhemmin.
Kerrotaan nyt kuitenkin, että Ken Takaki kastettiin Tokiossa, Koishikawan kirkossa pääsiäisenä 1991. Hän oli tullut 1980-luvulla opiskelemaan matematiikkaa eliittioppilaitoksena tunnettuun Tokion yliopistoon. Takakin kämppäkaveri oli Koishikawan seurakunnan jäsen. Takaki lähti kaverin kanssa kirkolle ja tutustui siellä kristinuskon lisäksi lähetystyöntekijä Anna-Kaisa Laitiseen. Vuonna 1995 pari meni naimisiin ja seuraavana vuonna he tulivat Suomeen, koska Anna-Kaisa halusi synnyttää perheen esikoisen kotimaassa. Suomessa ollessaan Ken Takaki aloitti teologian opinnot. Perhe lähti vielä yhdeksi lukuvuodeksi Japaniin, mutta jäi pysyvästi Suomeen vuonna 1999.
”Olen katsonut elokuvia itkien. Siitä huomaan, että minulla on edelleen japanilainen sydän”
Japani on mukana Takakin elämässä, vaikka hän ei ole viime vuosina maassa vieraillutkaan. Hän esimerkiksi lukee mielellään mangaa, japanilaisia sarjakuvia. Hayao Miyazakin Suomessakin suosittuja animaatioelokuvia Takaki pitää laadukkaina taideteoksina. Hänellä oli tapana katsoa niitä kolmen lapsensa kanssa näiden ollessa nuorempia.
– Piirroselokuvistakin voi oppia jotakin empaattisista ihmissuhteista. Olen katsonut elokuvia itkien. Siitä huomaan, että minulla on edelleen japanilainen sydän, Takaki sanoo.
Hän kertoo olevansa Kyoto Animation -studion tuottamien animaatioelokuvien suuri fani.
– Kun KyoAnin päästudio tuhopoltettiin vuonna 2019, maailman huippuanimaattoreista 35 menehtyi ja 34 loukkaantui. Itkin silloin monena päivänä.
Katkenneet suhteet
Ken Takakin perheessä ja suvussa ei katsottu hyvällä sitä, että hän kiinnostui kristinuskosta. Takakilla ei tällä hetkellä ole juurikaan yhteyttä perheeseensä ja sukuunsa, vaikka syyt eivät liitykään yksinomaan maailmankatsomukseen.
Kun Takaki oli vielä alaikäinen, hänen vanhempansa erosivat. Tämän jälkeen Takaki eli äitinsä ja isovanhempiensa kanssa. Takakin äidille pojan aikomus mennä naimisiin ulkomaalaisen naisen kanssa oli suuri suru. Se sai äidin menettämään ”elämän toivon”, kuten tämä itse sanoi.
”Tätini syytti minua äitini kuolemasta, mutta pyysi myöhemmin anteeksi”
– Äitini ja sukulaiseni eivät pitäneet siitä, että olin menossa naimisiin ulkomaalaisen kanssa – vieläpä kristityn, joka oli minua reippaasti vanhempi. Monille japanilaisille suhde omaan äitiin on hyvin tärkeä ja lapset ovat ikään kuin vanhempiensa omaisuutta. Japanissa halutaan kunnioittaa isää ja äitiä, Takaki selittää.
Takakin äiti kuoli nopeasti edenneeseen haimasyöpään ennen kuin Anna-Kaisa ja Ken Takaki menivät naimisiin. Äiti ei ehtinyt tavata poikansa morsianta.
– Tätini syytti minua äitini kuolemasta, mutta pyysi myöhemmin anteeksi.
Myös välit isään katkesivat, mihin oli monia syitä. Takakin kolme vuotta nuorempi veli ei pidä häneen yhteyttä.
– Hän kritisoi sitä, että olen kristitty, Takaki sanoo.
”Onneksi löysin Taivaan Isän!”
Ken Takaki soitti isälleen viimeksi vuosi sitten ja keskusteli tämän kanssa. Kun hän tänä keväänä yritti saada isään yhteyttä, yksikään tämän käytössä olleista puhelinnumeroista ei ollut enää käytössä. Takaki ei tiedä, onko isä enää elossa.
Hän kertoo, että hän jatkaa rukousta isänsä, veljensä ja sukulaistensa puolesta.
”Kun itse olen kokenut vaikeita asioita, olen oppinut jotakin siitä, miten vaikeissa tilanteissa olevia ihmisiä kohdataan”
Takaki on pohtinut sitä, että on vaikea luottaa ihmisiin, jos ei ole kokenut keskinäistä luottamusta omassa perheessään.
– Juuri tämän vuoksi ajattelen, että empatia on kristinuskossa niin tärkeää. Kristinusko ei voi olla sydämetöntä. Kun itse olen kokenut vaikeita asioita, olen oppinut jotakin siitä, miten vaikeissa tilanteissa olevia ihmisiä kohdataan. Sanotaan, että hädässä ystävä tunnetaan. Minulle on tärkeää olla aito ja rehellinen, Takaki toteaa.
– Onneksi löysin Taivaan Isän! Vaikka elämässäni on ollut vastoinkäymisiä, en ajattele, että hän rankaisee minua. Taivaan Isä on aina hyvä, ja pitää minusta huolta loppuun saakka.
Hengellistä ruokaa
Tärkeä rakennuspalikka Ken Takakin teologiselle ajattelulle ovat olleet Raamattu ja luterilaiset Tunnustuskirjat. Hän sanoo, että on kantapään kautta alkanut luottaa niihin.
– Raamattu ja Tunnustuskirjat ovat minulle hengellistä ruokaa. Yhtä vähän kuin voin palauttaa mieleeni, mitä edellisenä päivänä söin, voin muistaa, mitä olen eilen Raamatusta lukenut. Silti se pitää minua hengissä ja on arkipäivissä turvani.
”Mutta syntien anteeksiantamus on todellisuutta silloinkin, kun kastettuina uskovina olemme itse kuolemamme hetkellä heikoilla.”
Takaki arvostaa luterilaisuudessa sitä, että siinä kristinuskon ydinasiat selitetään yksinkertaisesti.
– Eivät kaikki halua pohtia asioita monimutkaisesti. Minäkään en jaksa väsyttää aivojani vaikeilla kysymyksillä. Näen, että luterilaiset isät ovat jo antaneet riittävän selkeän vastauksen moniin kysymyksiin.
Hän on huomannut, että moni lahjakaskin ihminen väsyy, jos omin voimin miettii kristinuskon sisältöä. Takaki viittaa sanoihin, jotka löytyivät Martti Lutherin kuoltua lapulta, joka oli päivätty pari päivää ennen hänen pois nukkumistaan: ”Kerjäläisiä me olemme; se on totta.” Niin yksinkertaista se on.
– Viimeisellä tuomiolla on jotakin, mikä kestää, vaikka olisimme tehneet elämässämme paljon virheitä. Ehkä kadumme niitä tai tunnemme, ettemme ole tehneet tarpeeksi parannusta. Mutta syntien anteeksiantamus on todellisuutta silloinkin, kun kastettuina uskovina olemme itse kuolemamme hetkellä heikoilla, Ken Takaki muistuttaa.
TEKSTI: Elina Takala
