Mikä ihmeen helatorstai?

 
Moorrotipyöriä kirkon pihalla

Perinteeksi muodostunut Ylikiimingin kirkon helatorstain motoristikirkko kokoaa yhteen motoristeja ja moottoriajoneuvoista kiinnostuneita naapurimaakunnista saakka. Kuva: Sanna Krook

Tänään vietetään helatorstaita. Monille se tarkoittaa mukavaa arkivapaata ja pidennettyä viikonloppua. Mutta miksi helatorstaita vietetään?

Kristillisessä perinteessä helatorstai linkittyy pääsiäiseen. Raamatussa kerrotaan, että pitkänäperjantaina Jeesus kuoli ristillä.

Pääsiäisenä kuoleman voittanut ja ylösnoussut Jeesus ilmestyi opetuslapsilleen. Ajatellaan, että ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus vietti 40 päivää opetuslastensa kanssa opettaen heitä ja helatorstaina hän astui taivaaseen.

Perheniemi trp.sh-neliö vkot25.-26.

Tästä juontuu helatorstain toinen nimi: Kristuksen taivaaseenastumisen päivä.

”Niin pyhä päivä, ettei silloin ruohokaan kasva”

Useimmissa kielissä päivän nimi viittaa suoraan juhlan aiheeseen, Kristuksen taivaaseenastumiseen. Suomen kielessä sillä on kuitenkin alkujaan ruotsista lainattu nimi, joka viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan hel.

Suomessa helatorstai oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.

Pakanuuden ajalta periytyvä hela oli kevään juhla, joka ajoittuu kylvökauden alkuun ja sitä vietettiin rukoilemalla hyvää satoa.

Etelä-Suomessa sytytettiin entisaikaan helatorstain aattona aukeille paikoille kokkoja eli helavalkeita. Karja ajettiin tulien läpi laitumelle karjatautien ehkäisemiseksi.