Elämäntaito: Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ammentaa politiikkaan vastoinkäymisistään ja niistä selviytymisestä Uutiset: Paperipula haastanut myös kristillistä kustannustoimintaa – ”Vasta neljäs paperitilaus saatiin onnistumaan – hinta noussut jopa 70 prosenttia”

Maria Ohisalo: ”Ilmastonmuutoksen torjunta on myös kirkon asia”

 
Maria Ohisalo

Ministeri Maria Ohisalon mukaan luontoa voidaan säästää tehokkaasti tarjoamalla kuluttajille mahdollisuuksia valita ympäristöystävällisiä valintoja. – Tarkoitus ei ole, että ihmisen elämä kurjistuu, vaan että tuodaan lisää vaihtoehtoja. Kuva: Erika Nieminen

– Kirkko omistaa paljon metsää ja paljon kiinteistöjä. Näissä kaikissa voidaan tehdä myös ympäristötoimia, sanoo vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo, joka vieraili Radio Dein puoluejohtajatentissä tänään sunnuntaina.

Maria Ohisalo, 36, on työläisperheen lapsi, jonka juuret ovat Itä-Helsingin lähiöissä. Ennen poliittista uraansa Ohisalo työskenteli suomalaisittain harvinaisessa ammatissa, köyhyystutkijana. Uravalinnasta on muistutettu usein julkisuudessa ja se on nostettu esiin monissa haastatteluissa ja kolumneissa.

Mainintoja on saanut myös hänen nopea nousunsa politiikan huipulle – puoluejohtajaksi, hallituksen viisikkoon ja sisäministeriksi. Vähemmälle huomiolle on sen sijaan jäänyt poliittisen uran lähtöpiste.

Perheniemi neliöb.(vuosisop.)23.3.alk. MJa

Kipuaminen kohti poliitikon uran yläaskelmia sai alkunsa kirkosta.

Vuonna 2010 Maria Ohisalo alkoi miettiä, voisiko kirkon asioihin vaikuttaa sen sisäpuolelta. Saman vuoden syksyn seurakuntavaaleissa 25-vuotias valittiin Kallion seurakuntaneuvostoon Helsingissä ja edelleen pääkaupungin seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon.

– Pidin sitä erittäin tärkeänä paikkana vaikuttaa siihen, että miten myös kirkko tässä yhteiskunnassa ottaa kantaa, huomautti Ohisalo Radio Dein kuntavaalitentissä.

”Kirkon jäsenenä haluaisin nähdä, että kirkko on entistä enemmän mukaan kutsuva.”

Luottamushenkilönä Maria Ohisalo totesi kirkon kantavan osaltaan vastuuta hengellisen leivän jakamisen lisäksi myös hyvinvointiyhteiskunnan tehtävistä – kirkko toimi leipäjonojen antavana kätenä. Ohisalo alkoi rakentaa siltoja edustamansa Vihreän liiton ja kirkon päätöksenteon väliin. Hän halusi tuoda vihreää ajattelua kirkkoon.

Ajatuksia on omaksuttu verraten nopeasti usein hitaasti kääntyvässä kirkkolaivassa. Kirkko kirjaa seurakunnille osoittamiaan ympäristötavoitteitaan Ympäristödiplomiin, jonka neljäs, uudistettu laitos astui voimaan viime syksynä. Siinä on paalutettu tie kohti hiilineutraalia kirkkoa. Tavoitteen on määrä toteutua jo vuoteen 2030 mennessä.

Vihreän ajattelun edistämistä kirkossa Ohisalo haluaa jatkaa edelleenkin.

­– Ilmastonmuutoksen torjunta on myös kirkon asia. Kirkko omistaa paljon metsää ja paljon kiinteistöjä. Näissä kaikissa voidaan tehdä myös ympäristötoimia, painotti vihreiden puheenjohtaja Radio Deissä.

Ministerin asema ei saa Ohisaloa kirkkoaan patistelemaan, mutta rivijäsenen äänellä hän haluaa tuoda mielipiteensä julki – muissakin kuin kirkon ympäristöasioissa.

– Kirkon jäsenenä haluaisin nähdä, että kirkko on entistä enemmän mukaan kutsuva – että kaikki ovat tervetulleita, eikä varsinakaan suljettaisi ketään ulkopuolelle. Näiden asioiden puolesta olen tehnyt siellä töitä.

Haaveena maanlaajuinen sähköautojen latausverkosto

Hallituksen esityksestä puolueet päättivät viikko sitten lykätä kuntavaalit huhtikuulta kesäkuun puoliväliin. Kirkon asioista puhumisen historiallisesta näkökulmasta katsoa sopivan myös kuntavaaleihin. Suomen kunnallishallinnon juuret ovat kiinni kirkossa. Ennen kuin kylistä ja alueista kehittyi itsenäisiä hallinnollisia pitäjiä, ne olivat kirkkojen vaikutuspiirin rajoja noudattavia kirkkopitäjiä.

Pienet kirkkopitäjät eivät ole vihreiden vahvaa kannatusaluetta – vihreiden vahvoja kuntapolitiikan alueita ovat suuret kaupungit. Vihreiden kuntavaaliohjelmassa palvelut ovat kaikkia lähellä ja niihin kuljetaan lähijunalla, ratikalla tai polkupyörällä.

Entä haja-asutusalueilla, joissa palvelut ovat kaukana – sikäli kun niitä löytyy?

– Jää toki alueita, joissa täytyy liikkua omalla henkilöautolla. Olemmekin ehdottaneet sitä, että voisiko se seuraava ihmisen valitsema auto olla vähäpäästöisempi. Tätä edesautetaan vaikkapa niin, että tuotetaan työnantajille työsuhdeautojen hankintaa, jotta saataisiin ensin työsuhdeautokanta sähköautoiksi. Sieltä vähitellen tulee käytettyjä autoja markkinoille, hinnat laskevat ja saadaan lisää sähköautoja, Ohisalo laskee ja uskoo sähköautoista tulevan vielä kansanautoja.

­– Valtion tehtävänä on rakentaa infraa latausverkostoille kaikkialle Suomeen, ja tätä tehdään jatkuvasti. Ymmärrän, että tämä aiheuttaa huolta, mutta poliitikot ovat täällä sitä varten, että me haluamme tukea tässä muutoksessa, jotta jokainen voisi valita sen kestävämmän vaihtoehdon.

Maria Ohisalolla on muitakin ehdotuksia maaseudulle. Hänestä valtio voisi maksaa yksityisille metsänomistajille kompensaatiorahaa, mikäli metsänomistaja sitoutuu turvaamaan metsänsä luontoarvoa.

– Olemme vihreissä pitäneet tätä esillä ja hallitustyössä tuoneet sitä esille, että onko meillä mekanismeja, joilla voitaisiin kannustaa siihen, että metsä kasvaisi pidempään ja metsän hoitokeinot olisivat erilaisia kuin avohakkuut. Jatkuvan kasvatuksen menetelmää moni jo soveltaa.

”Haluaisin kysyä ihmisiltä, jotka sanovat, että ilmastonmuutos ei ole relevantti kysymys, että etkö ole seurannut, mitä sijoitusmaailmassa tapahtuu.”

Ohisalon on vaikea ymmärtää ihmisiä, joiden ajattelussa tai arvomaailmassa ilmastonmuutoksen torjunta ei nouse elämän prioriteettilistan ykköspaikoille.

– Haluaisin kysyä ihmisiltä, jotka sanovat, että ilmastonmuutos ei ole relevantti kysymys, että etkö ole seurannut, mitä pankkisektorilla ja sijoitusmaailmassa tapahtuu.

Ministeri uskoo vihreään teknologiaan

Ohisalon mukaan ympäristövaikutusten huomioiminen on liike-elämässä kovaa vauhtia eteenpäin menevä trendi, joka on tullut jäädäkseen. Pohjoismaisista pankeista esimerkiksi Nordea on uudistamassa yrityslainojensa hinnoitteluperusteita niin, että yritysten päästövähennystavoitteet vaikuttavat lainan hintaan.

– Suursijoittajat ovat alkaneet karttaa fossiilisten polttoaineiden ympärille rakennettua liiketoimintaa, Ohisalo huomauttaa.

– Suomi voisi osoittaa maailmanlaajuisesti, että otamme tämän asian tosissaan ja että olemme edellä kävijöitä. Edelläkävijyys voi luoda meille taloudellisesti mahdollisuuksia viedä Suomesta vaikkapa vihreän teknologian ilmalämpöpumppuja tai mitä tahansa uusia lämmitysratkaisuja. Kun suomalainen osaaminen yhdistetään vihreään kasvuun ja vihreään rakennemuutokseen, niin tämä voi meidän kansantaloudellemme ja yhteiskunnallemme tuottaa paljon hyvää.

Vihreiden puheenjohtajan mielestä kyse on lopulta yksinkertaisesta asiasta. Siitä että asetetaan ihmisten toiminta ympäristön sallimiin rajoihin.

– Cambridgen yliopiston raportin mukaisesti luonnon resurssien ja luonnon materiaalin käytölle pitää asettaa enemmän hintaa. Meidän talousjärjestelmässä on ongelma, ettemme ole ymmärtäneet, että mitä enemmän me köyhdytämme luontoa, niin se tulee maksamaan meille myöhemmässä vaiheessa enemmän.

Ohisalon mielestä kaikella luonnon ja luonnonvarojen hyödyntämisellä on oltava hinta.

– Poliitikkoina mietimme, mihin yhdessä kerätyt veroeurot laitetaan ja mihin yhdessä tuotettu kasvu jaetaan. Ne ovat arvovalintoja. Näissä arvovalinnoissa meidän näkökulmasta olisi tärkeää, että huomioidaan yhteinen ja kallisarvoinen luonto.

Radio Dei lähettää tänään kuullun Maria Ohisalon kuntavaalihaastattelun uusintana keskiviikkona 17.3. kello 22.03.

Kaikki puoluejohtajatentit kuultavissa lähetysten jälkeen sivulla radiodei.fi/kuntavaalitentti.