Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Louhimiehen Tuntemattomassa on ainekset aikaa kestäväksi suurelokuvaksi

 

Eero Aho (vas.) ja Jussi Vatanen tekevät kumpikin loistavaa näyttelijätyötä Rokkana ja Koskelana. Kuva: Juuli Aschan, Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017

Väinö Linnan klassikkoromaaniin pohjautuva Aku Louhimiehen ohjaama Tuntematon sotilas saa ensi-iltansa perjantaina 27.10. Elokuva on tuore tulkinta, jonka näyttelijät eivät ole kokeneet itse sotaa. Lopputulos on silti vaikuttava.

Tunnelma on lähes harras, kun elokuvan aloituskuva heijastuu valkokankaalle. Kaksi poikaa uiskentelee leppeässä kesäsäässä, seuraavaksi ollaan sodan taisteluissa. Samat kaverukset, sotamiehet  Rokka (Eero Aho) ja Susi (Arttu Kapulainen) kahlaavat yli Syvärin neuvostojoukkojen tulittaessa. Rokka kantaa haavoittunutta ystäväänsä kunnes luoti tavoittaa kantajan ja molemmat vajoavat veteen. Elokuvan nopeat väläykset seuraavat toisiaan.  Välillä kuvataan Kariluotoa kihlattunsa kanssa. Sitten taas ollaan rintamalla ja kohta taas Rokan kotitilalla. Katsojalle luodaan kuvaa sotilaista, joista jokaisella on omat juurensa, taustansa ja unelmansa.

Tuntematon sotilas kuvaa jalkaväkiosaston yli kolmivuotiseksi venyvää taivalta Suomen jatkosodassa. Tarinan keskiössä ovat Rokka, Kariluoto, Koskela, Hietanen ja heidän taistelutoverinsa. Elokuva kertoo miten toveruus, huumori ja halu jäädä henkiin yhdistävät miehiä sodan keskellä. Sota mullistaa niin yksittäisen sotilaan kuin kotirintamalle jääneidenkin elämän. Sota jättää jälkensä koko kansakuntaan.

IK-opisto, neliöb. 15.-28.4.

Alun nopeiden väläysten jälkeen varsinainen tarina alkaa. Yllätyn omista reaktioistani. Elokuva riipaisee jossain hyvin syvällä. Välillä jännitän jokaisella solullani, toisessa hetkessä herkistyn. Ajattelen isoisääni, joka oli jo talvisodan käynyt, niin kuin yksi elokuvan päähenkilöistä Antero Rokka. Isoisäni kaatui pian jatkosodan alettua toisin kuin Rokka, joka on niitä harvoja, jotka elokuvan kuvaamasta jalkaväkiosastosta jää lopulta henkiin ja jatkamaan elämäänsä perheensä kanssa.

Kuva: Tommi Hynynen, Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017

Tilausta on

Tuntematon sotilas on lähes instituutio, johon harva ohjaaja on uskaltanut kajota. Ennen tätä vuotta Väinö Linnan romaanista on tehty kaksi elokuvaversiota. Ensimmäinen ja monen mielestä se ainoa oikea on Edvin Laineen vuonna 1955 ohjaama. Toista, Rauni Mollbergin versiota vuodelta 1985, on näytetty televisiossa selvästi Laineen versiota harvemmin. Elokuvien lisäksi Tuntemattomasta sotilaasta on tehty useita näytelmäproduktioita ja ooppera.

Ohjaaja Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas tulee elokuvateattereihin vain puolitoista kuukautta ennen Suomen 100-vuotisjuhlaa. Louhimies kertoo Iltalehdessä, että kyse ei kuitenkaan ole satavuotisjuhlavuoden tilausteoksesta vaan ajoitus on osin sattumaa. Suomalaisten toteemipaluu, jonka ympärillä pyörimme vuosikymmenestä toiseen, on sota. Mikä sopisikaan paremmin juhlistamaan satavuotiasta Suomea kuin ikoninen Tuntematon sotilas. Onhan sitä paitsi kasvanut uusi sukupolvi, jolle Tuntematon sotilas ei ole tuttu. Todennäköisesti Väinö Linnan romaanikaan ei enää kuulu koulussa pakollisina luettavien kirjojen joukkoon. Tilausta siis on.

Onnistunut roolitus

Tuntemattoman sotilaan pääosia näyttelevät Eero Aho (Rokka), Johannes Holopainen (Kariluoto), Jussi Vatanen (Koskela) ja Aku Hirviniemi (Hietanen)

Kun elokuvan roolitus julkistettiin, herätti jonkin verran kohua muun muassa se, että keskeisissä rooleissa nähdään Putous-sketsiohjelman tekijöitä. Aku Hirviniemi ja Jussi Vatanen onnistuvat kuitenkin erinomaisesti rooleissaan. Myös Eero Aho tulkitsee rehevää murretta puhuvaa sotamies Rokkaa ilmeikkään intensiivisesti.

– Rokka on minulle tärkeä ja rakas roolityö. Se on sukellus suomalaisen sodankokeneen miehen mieleen, isoon osaan suomalaista historiaa. Rokka on kylmähermoinen ja taitava sotilas ja samalla perhettään ikävöivä, lähimmilleen omistautuva ihminen, kertoo Aho roolistaan Tuntematon sotilas -elokuvassa.

Eero Ahon esittämä Rokka on taitava sotilas. Taustalla Johannes Holopaisen esittämä Kariluoto. Kuva: Juuli Aschan, Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017

Johannes Holopainen tulkitsee vakuuttavasti alkuun pelkojensa kanssa kamppailevaa, sittemmin rohkeaksi sotilaaksi kasvavaa Kariluotoa.

Elokuvassa eri henkilöiden saamat painotukset ovat hieman toisenlaiset kuin Laineen ja Mollbergin elokuvissa. Esimerkiksi Laineen elokuvassa Åke Lindmanin esittämä Lehto oli huomattavasti keskeisemmässä roolissa kuin Louhimiehen elokuvan Lehto, jota esittää Severi Saarinen.

Tuntematon sotilas -elokuvan muissa rooleissa nähdään lukuisia sekä entuudestaan tuttuja että suurelle yleisölle uusia nimiä, esimerkiksi Hannes Suominen, Juho Milonoff, Samuli Vauramo, Matti Ristinen, Paula Vesala, Arttu Kapulainen, Joonas Saartamo, Andrei Alén, Marketta Tikkanen ja Diana Pozharskaya.

Katsojan yllätykseksi yhdessä pienessä roolissa vilahtaa myös nuori suosikkilaulaja Robin, joka näyttelee 19-vuotiasta täydennysmiestä. Roolihenkilön kohtaloksi tulee tark’ampujan luoti, kun tämä nostaa vastoin kieltoja päänsä juoksuhaudasta.

Ripaus romantiikkaa ja luonnon kauneutta

Louhimiehen Tuntemattomassa naisille on enemmän rooleja kuin aikaisemmissa elokuvaversioissa. Ehkä sitä kautta on haluttu tuoda elokuvaan pehmeyttä ja hiven romantiikkaa. Naisen rooleina on olla kotirintamalle jäänyt lapsista ja tilasta huolenpitävä äiti ja vaimo, nuoren sotilaan kihlattu, poikiaan sodassa menettänyt äiti ja suomalaisen sotilaan venäläinen rakastajatar. Paula Vesalan näyttelemä Lyyti Rokka joutuu kokemaan myös kotitilan menetyksen ja lähtee lapsineen ja lehmineen evakkomatkalle. Kahdessa aikaisemmassa elokuvaversiossa ei ole kuvattu Antero Rokan perhettä.

Vaikka kyseessä on sotaelokuva, uusi Tuntematon on myös kaunis elokuva, jossa luonnon yksityiskohdat ja vaikuttavat maisemat luovat kontrastia sodan julmuudelle. Katsojalle avautuu laajakuva jalkaväkijoukosta marssimassa läpi usvaisen suon ja toisessa hetkessä taistellaan puhtaan valkoisilla hangilla. Välillä kamera kuvaa kovakuorisen taaperrusta ja perhosen lentoa. Elokuvan värikylläisyyttä on pudotettu ja sävymaailma on vähäeleinen, mikä sopii elokuvan luonteeseen.

Jumalaan turvaudutaan hädän hetkellä

Jumalaan turvautuminen hädän hetkellä välittyy elokuvasta. Elokuvan alkupuolella on joukkokohtaus, jossa sotilaat laulavat Jumala ompi linnamme -virren ensimmäisen säkeistön kokonaisuudessaan. Yhdessä kohtauksessa Kariluoto lukee Isä meidän -rukouksen kuolevan taistelutoverinsa luona. Asemasodan aikana korsussa vietetään kristillistä joulua. Silloin Maa on niin kaunis raikaa niin koti- kuin sotarintamalla.
Sotamies Honkajoen (Juho Milonoff) pitkä ja yksityiskohtainen rukous on niin ikään sisällytetty Louhimiehen Tuntemattomaan sotilaaseen.

Elokuvan lopussa näytetään aitoa arkistokuvaa, Sibeliuksen Finlandia soi hiljaisesti niin kuin kuulukin. Elokuva päättyy, mutta kenelläkään ei ole kiire poistua.

Teksti: Sari Savela