Yleinen: Tuomas Enbuske kuvaa luterilaista uskoaan: ”Ei kielilläpuhumista, ei ikoneja, ei suitsukkeita – Sana riittää”

Lähetysjuhlilla siunattiin kahdeksan uutta lähetystyöntekijää

 

Lähetysjuhlilla Haminassa siunattiin kahdeksan uutta lähetystyöntekijää. Kuva: SLS/Jarmo Kulonen

Suomen Lähetysseuran valtakunnallisia lähetysjuhlia vietettiin Haminassa 8.–10. kesäkuuta teemalla ”Pää pyörällä?” Lähetysjuhlilla siunattiin kahdeksan uutta lähetystyöntekijää. Joukossa oli lähtijöitä Malawiin, Tansaniaan, Senegaliin ja Viroon. Lähetysjuhlien symposiumissa keskusteltiin diakoniasta sekä etelän ja pohjoisen kirkkojen yhteydestä.

 

– Lähetys nousee kirkon olemuksesta. Vain perusteissaan vahva ja asiaansa uskova kirkko tekee lähetystyötä. Siellä missä kirkon identiteetti horjuu, lähetys asetetaan kyseenalaiseksi ja aikanaan se loppuu kokonaan. Juuri siksi on tärkeä muistaa, keneltä valtuutus tehtävään on saatu. Kirkon ei tarvitse piilotella tai pyydellä anteeksi lähetystyötä. Lähetys on varsinainen tehtävämme, sanoi piispa Seppo Häkkinen lähetystyöntekijöiden siunaamistilaisuudessa Haminassa lauantaina 9.6.

Janoinenlammas.fi neliöb.8.5.-4.6.

Lähetystyöhön siunattiin pastori Timo Frilander Malawiin, pastori Katri Kuusikallio ja perheterapeutti Visa Kuusikallio Tansaniaan, lastentarhanopettaja Marjut Lounela Senegaliin, sosionomi Minna Nikki ja kirkon nuorisotyönohjaaja Tommi Nikki Viroon sekä rovasti Mikko Peura ja lehtori Raija Peura Tansaniaan.

Lähetystyöntekijöiden siunaamisessa piispa Häkkistä avustivat lähetysjuhlien ulkomaiset vieraat, piispa Joseph P. Bvumbwe, LML:n pääsihteeri Martin Junge, lähetysjohtaja Sally Lim sekä Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Seppo Rissanen, ulkomaantyön johtaja Rolf Steffansson ja Haminan seurakunnan pastori Anita Venäläinen

Tarve uudentyyppiselle ekumenialle

Perjantaina 8.6. pidetyn lähetysjuhlien symposiumin teemoiksi nousivat tänä vuonna diakonia sekä etelän ja pohjoisen kirkkojen yhteys ja ekumenia.

– Kuulemmeko me etelän kirkkojen ja kristittyjen äänen? kysyi Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Risto Jukko teologiseen symposiumiin Haminaan kokoontuneelta väeltä.

Nykyään kaksi kolmasosaa maailman kristityistä asuu etelässä. Moni heistä on muuttanut Eurooppaan. Osa näistä toimii lähetystyöntekijöinä. Suomen 170 000 maahanmuuttajastakin valtaosa on kristittyjä.

– Kristityt maahanmuuttajat voivat parhaimmillaan tuoda uutta hengellisyyttä ja kristittyjen yhteyttä yli kirkkorajojen. Suomen evankelis-luterilainen kirkko – ja pohjoisen kirkot yleensäkin – tarvitsevat uudentyyppistä ekumeniaa, Jukko totesi.

Uudenlaisesta ekumeniasta kertoi Suomen NNKY-liiton pääsihteeri Pirjo-Liisa Penttinen, joka on toiminut Global Christian Forumissa.

– Keskustelemme siitä, mikä yhdistää ja selvittelemme kysellen sitä, mikä toisen perinteessä kuulostaa vieraalta, Penttinen kertoi.

– Tapaamisten aikana kuulemme myös paljon ajankohtaista kristittyjen arjesta ja haasteista jopa heihin kohdistuneista väkivallasta.

”Diakoniaa on tehtävä”

Kirkkojen diakoniatyöstä symposiumin osanottajat saivat kuulla käytännön esimerkkejä kahdelta mantereelta.

Piispa Joseph Bvumbwen mukaan Keski-Afrikassa sijaitsevan Malawin suurimpia ongelmia ovat malaria, tuberkuloosi, aliravitsemus ja ruuan puute sekä hiv/aids.

– Kirkko ei voi vaieta asioista, jotka vaikuttavat ihmisten elämään, piispa Bvumbwe sanoi.

Maan 13,6 miljoonasta asukkaasta 80 % on kristittyjä. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu 100 000 jäsentä.

– Diakoniaa on tehtävä sillä se lähtee Kristuksen opetuksesta ja on olennainen osa kirkon toimintaa ja opetuslapseutta.

Singaporen luterilaisen kirkon lähetysjohtaja Sally Lim kertoi, miten vasta muutamia vuosia toiminut pieni Kambodzhan kirkko tekee diakoniatyötä. Se on avannut asuntolan yliopisto-opiskelijoille, pitää ateriapalvelua, antaa opetusta mm. maanviljelykseen ja siipikarjan hoitoon ja auttaa niitä, jotka kärsivät vielä hirmuhallinnon aiheuttamista traumoista.

 

Lue myös: Satavuotias rovasti Päivö Parviainen saarnaa lähetysjuhlilla Haminassa