Kysely: Parisuhteeseen saatu tuki lisää suhdetyytyväisyyttä

 

Parisuhdekeskus Kataja ry toteutti verkossa parisuhdekyselyn kesällä 2020. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää pariskuntien tyytyväisyyttä parisuhteeseensa ja erityisesti sairauden ja koronan vaikutuksia parisuhdetyytyväisyyteen.

Verkkokyselyyn vastanneista noin kolme neljästä oli parisuhteeseensa erittäin tai jonkin verran tyytyväisiä. Ne vastaajat, jotka olivat kaivanneet ja saaneet tukea parisuhteeseensa, olivat selvästi muita tyytyväisempiä parisuhteeseensa. Vastaavasti tukea kaivanneet, mutta sitä vaille jääneet vastaajat olivat parisuhteeseensa muita tyytymättömämpiä. Tukea parisuhteeseensa oli kaivannut 35 prosenttia vastaajista.  Eniten tukea kaivanneita, mutta sitä ilman jääneitä oli 26–35-vuotiaiden ikäryhmässä.

Tämänhetkinen tyytyväisyys omaan parisuhteeseen oli Katajan toteuttaman kyselyn mukaan vahvasti yhteydessä siihen, kuinka valoisana vastaaja näki parisuhteensa tulevaisuuden. Ulkopuolista apua toivoneet ja sitä saaneet vastaajat suhtautuivat parisuhteen tulevaisuuteen myönteisemmin kuin tukea vaille jääneet.

Erityisen tuen tarvetta tai pitkäaikaissairauksia oli yli 40 prosentilla vastanneista. Erityisen tuen tarve tai sairaus saattoi liittyä itseen, puolisoon tai lapseen. Eniten vastaajien perheissä esiintyi neurologisia oireyhtymiä, kuten ADHD:tä, Aspergerin oireyhtymää ja autismia sekä mielenterveyshäiriöitä. Avoimissa vastauksissa suurin osa kertoi sairauden heikentävän parisuhdetyytyväisyyttä. Vastauksissa mainittiin usein muun muassa seksuaalisen kanssakäymisen vähentyminen tai loppuminen, voimavarojen kuluminen ja väsymys, lisääntynyt riitaisuus sekä parisuhteen muuttuminen hoitosuhteeksi. Moni oli myös kokenut sairauden lähentäneen suhdetta puolisoon.

– Iso osa työtämme Paisuhdekeskus Kataja ry:ssä on tehdä yhteistyötä potilasjärjestöjen kanssa, jotta potilasjärjestöissä pystyttäisiin tarjoamaan tukea parisuhteeseen, kun perhettä kohtaa sairaus. Siksi olimme myös kyselyssä kiinnostuneita vastaajien perheiden erityisen tuen tarpeista tai perhettä koskettavista sairauksista, sosiaalialan asiantuntija Laura Huuskonen Kataja ry:stä kertoo.

Kielteisimmin koronapandemia on vaikuttanut 18–25-vuotiaiden ikäryhmään.

Koronan vaikutukset vaihtelivat eri ikäryhmien välillä. Kielteisimmin koronapandemia on vaikuttanut 18–25-vuotiaiden ikäryhmään. Vastaavasti yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä oli vähiten tai ei lainkaan vaikutuksia. Peräti 42 prosenttia 26–65-vuotiaista koki koronan vaikuttaneen myönteisesti parisuhdetyytyväisyyteen. Tässä ryhmässä oltiin myös keskimääräistä tyytyväisempiä parisuhteeseen. Ne vastaajat, jotka kokivat koronan vaikuttaneen kielteisesti parisuhteeseen, olivat muita tyytymättömämpiä parisuhteeeseensa ja näkivät suhteen tulevaisuuden kielteisesti. Myös ilman parisuhdetukea jääneet vastaajat kokivat koronan vaikuttaneen kielteisesti parisuhteeseen.

Positiivisia vaikutuksia oli muun muassa yhteisen ajan lisääntyminen, arjen jakaminen, kiitollisuuden kasvu ja seksuaalisuuden lisääntyminen. Negatiiviksi vaikutuksiksi koettiin muun muassa puolison alkoholin käytön lisääntyminen, taloudelliset ongelmat, riitelyn lisääntyminen, väsymys ja seksielämän puute.

Yleisimmin toivottiin keskustelu- ja parisuhdeharjoituksia sekä ammattilaisen antamaa keskustelutukea.

Kysely osoittaa, että sairaus perheessä ja koronapandemian kaltainen poikkeustila vaikuttavat parisuhteeseen kielteisesti mikäli tarvittavaa tukea ei saada. Kyselyn mukaan erityisesti nuoret aikuiset ovat riskiryhmässä jäädä ilman tarvitsemaansa tukea. Mikäli tarvittavaa tukea saadaan, on parisuhteen tulevaisuuden näkymät merkittävästi valoisammat.

– Olemme kumppanijärjestöjemme kanssa jo käyneet alkusyksyn aikana keskustelua siitä, millaista toimintaa pyrimme järjestämään yhteistyössä ensi vuonna juuri tämän kohderyhmän, nuorten aikuisten, tarpeet huomioon ottaen, ja tämä toivottavasti tulee näkymään ensi vuoden toiminnassamme, Huuskonen toteaa.

Parisuhdekeskus Katajan mukaan on tärkeää pohtia, millainen parisuhteen matalankynnyksen tuki tai ennaltaehkäisevä toiminta voisi vahvistaa pareja ja perheitä. Lähes 60 prosenttia kyselyn vastaajista kertoi, millaista tukea parisuhteelle kaivattaisiin. Yleisimmin toivottiin keskustelu- ja parisuhdeharjoituksia sekä ammattilaisen antamaa keskustelutukea.

*

Kysely toteutettiin verkossa kesän 2020 aikana. Vastauksia tuli yhteensä 289. Vastaajista 87 prosenttia oli naisia. Noin puolella vastaajista oli perheessä alaikäisiä lapsia. Eniten vastaajia (34,2 %) oli ikäryhmässä 35–45-vuotiaat. Vastaajista 62,6 prosenttia oli alle 46-vuotiaita.