Kirkonkirjojen tutkimiselle uudet rajat

 

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio kritisoi Kirkkohallituksen hiljattain antamaa suositusta, joka rajaa kirkonkirjojen tutkimista. Suosituksen mukaan sataa vuotta uudempiin kirkonkirjoihin ei enää saisi tutustua omatoimisesti, sillä niissä voi olla arkaluontoisia henkilötietoja. Sukututkijat ovat harmissaan suosituksesta.

Aarnion mukaan sukututkijoilla ja muillakin halukkailla pitäisi olla oikeus tutustua tarvitsemiinsa tietoihin lain puitteissa.

– Viranomaisten pitäisi pystyä kuitenkin huolehtimaan, että julkiset tiedot pystytään antamaan niille, joilla on lain nojalla niitä oikeus kerätä, Aarnio sanoo Turun Sanomissa.

Perheniemi neliöb. 21.11.-4.12. MJa

Aarniosta vaikuttaa siltä, että kirkon arkistot kaipaisivat modernisointia. Hän uskoo, että tämä voi koskea myös monia muita viranomaisia.

- Tässä on nähdäkseni itse asiassa kyse siitä, että järjestelmät, mikrofilmit ja muut ovat vanhentuneet, siellä on sikin sokin salassa pidettävät ja julkiset asiat, hän arvelee.

Kirkon kirjoja koskeva suositus pohjautui korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) ratkaisuun.

Kirkonkirjat ovat seurakuntien ylläpitämä luettelo ja asiakirja seurakunnan jäsenistä ja sen alueen kirkollisista toimituksista. Ne ovat monissa maissa väestörekisterijärjestelmän ydin. Suomessa tällaisessa asemassa ovat evankelis­luterilaisen ja ortodoksinen kirkon kirkon­kirjat. Kirkonkirjoja ovat muun muassa luettelot seurakunnan jäsenistä, kastetuista, rippikoulun käyneistä, vihityistä ja kuolleista.

 
artikkelibanneri Uusi Tie