Yleinen: Tuomas Enbuske kuvaa luterilaista uskoaan: ”Ei kielilläpuhumista, ei ikoneja, ei suitsukkeita – Sana riittää”

Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja: Jakolinja kirkon sisällä syventynyt

 

Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salomäki sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen ja Radio Dein torstaina julkaiseman kyselytutkimuksen osoittavan, että kirkon työntekijäjoukon jakautuminen liberaaleihin ja konservatiiveihin on todellinen ja jakolinja on syventynyt. Salomäen mukaan myös yhä useampi suomalaisen peilaa omia uskonkäsityksiään suhteessa liberaali-konservatiivi -akseliin.

– On aivan ilmeistä, että tällainen rajalinja on olemassa. Aikaisempiin tutkimuksiin nähden yhä useammat tavalliset suomalaiset kokevat, että he ovat joko konservatiiveja tai liberaaleja. Yhä useampi valitsee jommankumman näistä ryhmistä omaksi viiteryhmäkseen, Salomäki sanoo.

Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja perustaa näkemyksensä Kirkon tutkimuskeskuksen ja Radio Dein toteuttamaan tuoreeseen kyselyyn, jonka tuloksia hän vertaa kirkon tutkimuskeskuksen aiemmin tekemiin tutkimuksiin. Kyselytutkimuksilla on mitattu suomalaisten ja toisaalta kirkon työntekijöiden suhdetta uskoon ja kirkon opetuksiin.

Dei  Eurovaalit neliöb. 7.5.-3.6.

Torstaina julkaistuun kyselyyn vastasi 1904 kirkon työntekijää. Tutkimus toteutettiin helmikuussa 2013 ja sen vastausprosentti oli 31.

Salomäen mukaan sen paremmin liberaaleilla kuin konservatiiveilla ei ole hallitsevaa asemaa kirkon työntekijäkunnan sisällä, kun tarkasteluun otetaan kaikki seurakunnissa ja kirkon eri tehtävissä töitä tekevät.

– Kun katsomme ryhmien jakaumaa niin aika lailla tasavahvat joukot löytyvät kummaltakin puolelta. Se kertoo hyvin vahvasti siitä, että tällainen vahva kahtiajako on selkeästi olemassa.

”Siitä, että Jeesus palaa tuomitsemaan eläviä ja kuolleita on aika suuri yksimielisyys”

 Salomäen mukaan konservatiiveiksi ja liberaaleiksi itsensä nimeävien ero tulee selvästi esiin suhtautumisessa kirkon opinkohtiin.

– Julkisessa kirkollisessa keskustelussa on hyvin paljon noussut esiin samaa sukupuolta olevien parisuhteita ja naispappeutta koskevat kysymykset jakavina teemoina, mutta jos katsotaan ihan uskontunnustuksessa olevia erilaisia väittämiä, niin näyttää siltä, että tämä jako ulottuu yhtä lailla uskonopin teemoihin.

Eli myös suhtautuminen kristillisen opin ydinkysymyksiin poikkeaa konservatiivien ja liberaalien välillä toistaan?

– Erot ovat olemassa, ja jos verrataan sitä, miten suomalaiset uskovat, niin sieltä nousevat samat kysymykset esille. Kysymykset, jotka jakavat mielipiteitä konservatiivien ja liberaalien välillä, liittyvät siihen, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu: onko helvetti olemassa, onko saatana olemassa, onko olemassa persoonallinen Jumala, joka kuulee rukouksia, ovatko Raamatussa olevat ihmeet oikeasti tapahtuneet, Salomäki luettelee.

Mutta on myös asioita, joista kaikki kirkon työntekijät ovat yksimielisiä. Seurakunnan työntekijöiden usko Jeesukseen Jumalan poikana ja ylösnousemukseen on pysynyt ennallaan vuoteen 2002 verrattuna, vaikka samalla aikajaksolla kirkon jäsenten usko keskeisiin oppeihin ja kirkon sanomaan on heikentynyt huomattavasti.

– Siitäkin, että Jeesus palaa tuomitsemaan eläviä ja kuolleita on aika suuri yksimielisyys kirkon työntekijäjoukossa.

– Mutta jos ajatellaan konservatiivista uskonkäsitystä, niin tässäkin kyselyssä näyttäytyy, että tälle ryhmälle on tyypillisempää se, että valitaan vaihtoehto ”uskon vakaasti” kaikkiin uskontunnustukseen liittyviin kysymyksiin, Salomäki arvioi.

– Konservatiiviselle uskonnollisuudelle on tyypillistä hyvin vahva ja vankkumaton ilman epäilyksiä oleva sitoutuminen näihin oppeihin. Oma näkemys tuodaan esiin hyvin vahvalla kannalla, Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja summaa.

Konservatiiveja kirkossa liberaaleja enemmän

Kirkon kaikista työntekijöistä liberaaliksi itsensä nimeää 23 ja konservatiiviksi 42 prosenttia. Kirkon väestä 22 prosenttia ei katso kuuluvansa kumpaankaan joukkoon. Kahdeksan prosenttia ei osaa tai halua määritellä kantaansa.

– Liberaalipuolella sallitaan enemmän ajattelunvapautta ydinkysymystenkin äärellä. Se liittyy siihen ajattelutapaan, että voidaan pohtia, kyseenalaistaa ja esittää vastaväitteitä. Oppi on tavallaan elävämpi, jota voidaan tulkita uudelleen ja tulla erilaisiin johtopäätöksiin eri aikoina, Salomäki pohtii eroavaisuuksia.

Kirkossa Etelä-Suomi on liberaalien temmellyskenttää. Lapuan, Oulun ja Mikkelin hiippakunnat kuuluvat selkeimmin konservatiiveille.

– Erityisesti Helsingin hiippakunta nousee etelässä esiin. Helsingin ja Espoon hiippakuntien vastaustenkin välillä on yllättävän paljon eroja, vaikka äkkiä ajattelisi, että koko pääkaupunkiseudulla ajattelu on samankaltaista. Espoon hiippakunta näyttäytyy kuitenkin konservatiivisempana Helsinkiin nähden.

”Jäsenistössä sekä liberaalit että konservatiivit ovat kumpikin marginaaliryhmiä”

Hanna Salomäen mukaan kirkon suurin tulevaisuuden haaste on, miten kirkon sisällä voidaan rakentaa yhteisöllisyyttä eri näkökantojen keskellä.

– Nousee esiin kysymys siitä, millä tavoin kirkossa eri tavoin ajattelevat toimivat yhdessä. On tiettyjä isoja kysymyksiä, joissa näkemykset poikkeavat toisistaan. On ratkaistava, miten nämä eri kannat voivat kirkon toiminnassa, päätöksenteossa ja ihan käytännön työn edistämisessä tulla näkyviin.

– Kyllä tämä tiettyjä haasteita kirkon yhtenäisyydelle ja yhteiselle äänelle ja opetukselle asettaa.

Kahden ääripään keskellä on huomattava työntekijäjoukko, jotka eivät miellä itseään sen paremmin liberaaleiksi kuin konservatiiveiksi. Salomäki näkee mahdollisuuden siinä, että tämä joukko toimii kirkossa ”välittäjäjoukkona”, vastakkaisten näkemysten suodattimena ja puskurina. Tämä joukko ymmärtää parhaiten myös tavallisten seurakuntalaisten arkeen liittyviä kysymyksiä.

– Seurakunnan jäsenistössä sekä liberaalit että konservatiivit ovat kumpikin marginaaliryhmiä. Iso osa seurakuntalaisista sijoittuu keskivaiheille. Mihin suuntaan heidän uskonnollisuus kääntyy, sillä on suuri merkitys kirkon rooliin yhteiskunnassa ja koko kirkon kehityslinjoihin.

Kuuntele Hanna Salomäen haastattelu.

Helsingin seurakuntayhtymän viestintäjohtaja Seppo Simola ja dogmatiikan professori Miikka Ruokanen vetävät johtopäätöksiä tutkimustuloksista Radio Dein Viikon debatissa keskiviikkona 20.3. klo 9-10. Uusinta klo 13-14 ja lauantaina 23.3. klo 20-21.

Lue myös:

”Puolet kirkon työntekijöistä ottaa helvetin vakavasti”

”Vain joka toinen naispappi uskoo Jeesuksen syntyneen neitseestä”

”Valtaosa kirkon työntekijöistä uskoo saatanan olemassaoloon”

 
Dei, aamuvirkut, artikkeliban 7.2.- (2/2)