Kirkon tiedotuskeskuksen Kimmo Saares: YLE:n hartausohjelmat ovat lunastaneet paikkansa korkeilla seuraajaluvuilla

 

Kirkon hartausohjelmista vastaavan Kimmo Saareksen mukaan uskonnollisten ohjelmien oikeutusta YLE:n kanavilla voi perustella jo pelkillä katsoja- ja kuuntelijaluvuilla. Vapaa-ajattelija Esa Ylikosken mielestä hartausohjelmien lähettäminen ei ole Yleisradion tehtävä. Kuva: Ariel Neulaniemi

Vapaa-ajattelija Esa Ylikoski kritisoi Radio Deissä luterilaisen kirkon monopolia YLE:n ohjelmiin. Kimmo Saareksen mielestä ohjelmat ovat lunastaneet paikkansa.

Yleisradion lakisääteisiin velvotteisiin kuuluu hartausohjelmien lähettäminen. YLE lähettää säännöllisesti muun muassa radio- ja televisiojumalanpalveluksia, aamuhartauksia ja Horisontti-ohjelman.

Luterilaisen kirkon yhteistyössä kristillisten järjestöjen kanssa tuottamat hartausohjelmat ovat kuuluneet Suomessa Yleisradion ohjelmatarjontaan sen perustamisesta, vuodesta 1926 asti. Vapaa-ajattelijat vetosivat hiljattain YLE:en, jotta se poistaisi lakisääteisistä tehtävistään kristillisten hartausohjelmien lähettämisen meneillään olevan yleisradiolain uudistuksen yhteydessä.

Perheniemi Neliöb. vko 3-4. MJa

Filosofian maisteri, vapaa-ajattelija Esa Ylikoski ja teologian maisteri, kirkon tiedotuskeskuksen ohjelmapäällikkö Kimmo Saares taittoivat keskiviikkona Radio Dein Viikon debatissa peistä siitä, onko luterilaisilla hartausohjelmilla edelleen paikkansa YLE:n ohjelmistossa.

Vapaa-ajattelija Esa Ylikosken mukaan myös sekulaareilla järjestöillä tulisi olla mahdollisuus tuottaa ohjelmaa Yleisradiolle

Esa Ylikoski toi esiin Radio Deissä vapaa-ajattelijoiden näkemyksen siitä, että yhdenvertaisuusperiaatteen tulee olla Yleisradion toiminnan lähtökohtana: mitään uskontoon tai vakaumukseen pohjaavaa ihmisryhmää ei saa syrjiä tai suosia.

Kimmo Saareksen mukaan YLE ei syrji mitään ryhmää ohjelmatarjonnallaan.

– Katson asiaa positiivisen uskonnonvapauden näkökulmasta. Olemassaoloevat palvelut toimivat lähes kaikissa isoissa kansallisissa yleisradioyhtiöissä, joten kyllä ohjelmilla nähdään edelleen [laajemminkin] merkitystä, Saares totesi.

Saares perusteli Ariel Neulaniemen isännöimässä debatissa YLE:n hartausohjelmien merkitystä niiden korkeilla kuuntelija- ja katselijaluvuilla. YLE:n aamuhartauksia kuuntelee hänen mukaansa yhteensä noin 200.000 ihmistä ja radiojumalanpalveluksia 180.000 ihmistä. Saares painotti, että sunnuntain radiojumalanpalvelus on ehdottomasti YLE:n Radio 1:n koko päivän suosituin ohjelma. Hän toi esiin, että viime vuosien aikana hartausohjelmien kuuntelija- ja katselijaluvuissa on ollut jopa nousua.

Saares ei hätkähtänyt YLE:n hartausohjelmiin kohdistettua kritiikkiä siitä, että ne olisivat liian yleisuskonnollisia.

– Minkään hartauden tai uskonnollisen puheen vaikuttavuutta ei voi mitata Jeesus-sanan frekvenssillä. Tarvitaan sekä hyvinkin perinteisiä ohjelmia että niitä, jotka avautuvat toisenlaisia ohjelmia toivoville.

Esa Ylikoski korosti, että myös sekulaareilla järjestöillä tulisi olla mahdollisuus tuottaa monenlaisia ohjelmia Yleisradioon. Hän mainitsi esimerkkeinä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen ja nuorisojärjestöjen sekä ateistien ja agnostikkojen omien kansalaisjärjestöjen tuottamat ohjelmat.

– Voisi olla joku ”jumalattomien” oma ohjelma, joka voisi liittyä ihmisoikeuskysymyksiin vaikkapa armeijassa tai sekulaarikulttuuriin, kuten häihin ja hautajaisiin, Ylikoski pohdiskeli.

Saares huomautti, että ateistien harvenevan joukon erityiskuuleminen Yleisradion ohjelmistossa on hankalasti toteutettava asia.

Eroakirkosta.fi -palvelu tuottaa tiedotteita, joista toimittajat leipovat helppoja uutisotsikoita

Kimmo Saares esitti Radio Deissä vapaa-ajattelijoiden onnistuneen ”kumuloimaan kirkosta eroamisia” lähettämällä hallinnoimansa eroakirkosta.fi -palvelun tiedotteita medialle. Yleisin kaava menettelyssä Saareksen mukaan on, että tiedotteen pohjalta tehdään pikku-uutinen eroamisista ja sitten nostetaan spekulaatiota siitä, miksi eroamiset ovat lisääntyneet. Eroamiset lähtevät nousuun ja asia uutisoidaan näyttävämmin.

– Itsekin [kirkossa] seuraan näitä eroamisia aika tarkkaan. Silloin kun siellä on joku pieni ailahdus, ruvetaan lyömään uutisrumpua, jotta siihen tulisi sitten isompi aalto. Toivoisi toimittajilta vähän mediakriittisempää lukutaitoa ennen kuin [tiedotteita] laitetaan sellaisenaan eteenpäin, Saares lausui.

Ylikosken mukaan vapaa-ajattelijoiden liitto lähettää medialle lukuisia tiedotteita, jotka eivät mene läpi. Viimeaikaiset läpimenot ovat hänen mielestään olleet poikkeuksia.

Vapaa-ajattelijankin mielestä julkisen palvelun yleisradioyhtiötä tarvitaan edelleen Suomessa.

– Voidaan ajatella, että pikemminkin [tehtäviä] pitäisi laajentaa, että erilaisilla viiteryhmillä olisi mahdollisuus tuottaa itse ohjelmaa, niin se olisi se suunta.

YLE:n julkaisujen johtaja Ismo Silvo kommentoi Viikon debatti -lähetyksessä Ariel Neulaniemelle asiaa Yleisradion näkökulmasta.

– YLE:n julkisen palvelun tehtävän pitäisi heijastaa ja elää sitä suomalaista kulttuuria, jota suomalaisetkin elävät, Silvo tiivisti.

Hän näkee  hartausohjelmat edelleen ”luontevana julkisen palvelun tehtävän osana” Suomessa. Ismo Silvo esittää torstaina Radio Dein Ajankohtaistunnilla lisää ajatuksia hartausohjelmien roolista YLE:ssä.

Viikon debatin voit kuunnella Radio Deistä uusintana sunnuntaina kello 20 tai ohjelma-arkistosta radiodei.fi/viikondebatti.

Radio Dein Ajankohtaistunti torstaina 14.4. kello 9 haastattelussa YLE:n julkaisujen johtaja Ismo Silvo. Uusinta kello 13.