”Kirkon kivijalassa on syviä murtumia – tarvitaan uskollisuutta, rohkeutta ja muuntautumiskykyä”

 

Kuva: Taneli Törölä.

– Kristinuskon sanoma on maassamme samentunut ja kirkas ääni himmennyt väittelyn epäselväksi sorinaksi, sanoo Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen.

– Suomen Raamattuopisto ei ole vain yksittäinen opisto vaan kokonainen hengellinen liike, totesi Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen Hengellisten syventymispäivien pääjuhlassa Kauniaisissa.

Raamattu keskelle elämää -teemalla järjestettävät Hengelliset syventymispäivät juhlistaa tänä vuonna 80-vuotiasta Raamattuopistoa ja myös 90-vuotiasta Elämä-lehteä, jonka alkuperäinen nimi oli Herää Valvomaan

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

– Ensin tuli herätys, sitten liikkeen lehti, sitten kesäjuhlat, sen jälkeen tuli järjestö ja lopuksi opisto, Vartiainen kertasi historiaa.

Hän totesi, että edelleen niillä alueilla, joilla herätysliikkeiden vaikutus on huomattavaa, myös kansankirkon toiminta on vilkkainta – ja päinvastoin.

– Joskus kuvitellaan kirkon kevään puhkeavan vihreään loistoonsa, kunhan vanha herätyksen henki saadaan sammumaan. Todellisuus on toinen: siellä missä vanha ja vakaa kristillisyys on poissa, kirkotkin ovat varsin tyhjiä, Vartiainen sanoi.

– Tänä kesänä on kuultu hengellisillä kesäjuhlilla sellaistakin puhetta, ettei mikään saa tulla Jumalan ja ihmisen väliin, ei edes Raamattu. Sillä kai tarkoitettiin, että yhteyttä Jumalaan voi etsiä Raamatun ohi. Tällainen puhe ei tietenkään ole kovin kristillistä, ja erityisen kaukana se on luterilaisesta uskosta. Kristinuskon mukaan ihmistä ja Jumalaa ei erota toisistaan Raamattu vaan synti.

”Lukemattomista tulossa pakanoita”

Vartiainen totesi myös Raamattuopiston perustajaa Urho Muromaa siteeraten, että kansankirkko on suuri lahja.

– Monista menneiden vuosikymmenten herätyksistä on saatu kiittää kansankirkon kasvatustyötä: pyhäkoulua, kouluissa tehtävää seurakuntatyötä, rippikoulua ja korkeatasoista nuorisotyötä.

– Tiedän tämän omasta kokemuksestani. Kun oma sydämeni avautui Jeesukselle, saatoin heti polvistua rukoilemaan Isä meidän -rukouksen, koska osasin sen jo valmiiksi ulkoa.

Nyt kaikki tämä on Vartiaisen mukaan murenemassa. Kirkkoon kuuluu nyt alle 70 prosenttia kansasta.

– Suurissa kaupungeissa iso osa jää kastamatta. Tuhansittain lapsia ajautuu kirkon kasvatustoiminnan ulkopuolelle. Ilman kastamista ja opettamista lukemattomista ihmisistä tulee pakanoita.

– Kristinuskon sanoma on maassamme samentunut ja kirkas ääni himmennyt väittelyn epäselväksi sorinaksi. Kansankirkkomme kivijalassa on syviä murtumia, ja olemme matkalla kohti Apostolien tekojen maailmaa, jossa jokainen kylä ja kaupunki on lähetysmaata.

Turvana Jumalan uskollisuus

Vartiainen katsoi, että kirkon nykyisessä tilanteessa tie eteenpäin vaatii ensinnäkin uskollisuutta.

– Jo ensimmäisten kristittyjen sukupolvi eli pienenä vähemmistönä vihamielisen yhteiskunnan keskellä. He pysyivät kuitenkin uskollisina saamalleen kutsulle, ja heidän kauttaan hyvä sanoma levisi valtavalla nopeudella kaikkialle.

– Sitäkin tärkeämpää on se, että Jumala on uskollinen. Hänen uskollisuutensa ulottuu yli tämän elämän ja avaa meille taivaan.

Toiseksi kristityiltä vaaditaan Vartiaisen mukaan nyt ”rohkeutta ja uudistumiskykyä”

– Maailma muuttuu nopeasti. On välttämätöntä löytää uudet tavat ja kanavat tehdä yhteistä työtämme. Viides liike on aina ollut eteenpäin menevä valmis muuttumaan toteuttaakseen lähetyskäskyä.

– Pelastussanoman ja niin ikään Raamatussa opetettavien kristityn elämänohjeiden suhteen Raamattuopistolla ei kuitenkaan ole tarvetta muutoksiin tai korjauksiin, Vartiainen totesi.

Hengelliset syventymispäivät jatkuvat Kauniaisissa 24.-25.8.
Ohjelma ja muu info täällä

 
Artikkelibanneri perussanoma