Kirkko: Joutjärven seurakuntaneuvosto linjasi: Kohtaamispaikka saa lähteä seurakunnasta

Kirkkohallitus ehdottaa uskonpuhdistuksen muistopäivän muuttamista reformaation päiväksi

 

Uskonpuhdistaja, reformaattori vai uskon hajottaja? 1500-luvun tapahtumia on mahdotonta kuvata neutraalisti. Kuvassa Martti Lutheria etsittävä patsas Saksassa Wittenbergissä. KUVA: ISTOCK

Suomen evankelis-luterilainen kirkko pyrkii vähentämään vastakkainasettelua, vaikkei täysin neutraalia ilmausta olekaan mahdollista löytää.

Kirkkohallituksen täysistunto teki 27. toukokuuta kirkolliskokoukselle ehdotuksen Evankeliumikirjaan tehtävistä muutoksista. Evankeliumikirjan painos vuodelta 2000 on loppumassa, ja uuteen painokseen kirkkohallitus ehdottaa joitain teknisiä ajantasaistuksia. Yksi näistä muutoksista on uskonpuhdistuksen muistopäivän nimen muuttaminen reformaation päiväksi.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon asiantuntija Terhi Paananen sanoo, ettei uskonpuhdistus-sanaa muuteta Evankeliumikirjasta muilta osin.

TV7 neliöb 24.11.-10.12.MJa

– Nimen muuttamisesta on käyty keskustelua jo useampi vuosi. Erityisesti se nousi pintaan 2017 reformaation merkkivuoden yhteydessä. Alun perin puhuttiin uskonpuhdistuksen juhlavuodesta, mutta kun näköala laajeni havaitsemaan, ettei kyse ole pelkästään suomalaisten ja evankelisluterilaisten juhlasta, nimi muutettiin reformaation merkkivuodeksi.

Muistopäivä-sanasta Evankeliumikirjassa halutaan luopua siksi, että sen on havaittu johtavan historiallisten ristiriitojen esiin kaivamiseen. Kirkko ei halua olla luomassa vastakkainasettelua vaan rakentaa yhteyttä.

– Reformaation anti on tänä päivänä jo kaikkien kirkkojen aarre. Sellaista vastakkainasettelua ei kirkkojen välillä todellisuudessa nykypäivänä ole, Paananen sanoo ja pohtii, ettei kristittyjen määrän vähentyessä länsimaissa ole edes hyväksi, että kristityt edelleen riitelisivät keskenään.

Nimitys reformaation päivä täsmää myös ruotsin- ja englanninkielisiin vastineisiin reformationsdagen ja Reformation Day.

Uskonpuhdistus verrattain nuori ilmaus

Emeritusprofessori Kaarlo Arffman ei pidä kysymystä sanavalinnasta kovin merkittävänä, mutta hän itse kertoo kannattavansa neutraalimpaa reformaatio-sanaa.

Arffman toteaa, että kaikissa 1500-luvun tapahtumiin viittaavissa sanoissa on tiettyjä painotuksia. Uskonpuhdistus osoittaa katolisen kirkon vastaisuutta, kun taas reformaatiolla tarkoitetaan kristinuskon palauttamista alkuun. Ongelmaksi tosin nousee se, mihin aikaan kirkon on ylipäätään mahdollista palata. Katolinen kirkko on käyttänyt reformaation tapahtumista kolmatta nimeä Zeitalter der Glaubensspaltung (suom. uskon hajoamisen aikakausi), minkä Arffman sanoo olevan myös perusteltu ilmaus.

Useimmissa Euroopan kielissä käytetään lähinnä latinan reformatio-sanaan pohjautuvia ilmauksia, käy ilmi Tuomo Fonsénin artikkelista (Virittäjä 3/2017). Aila Mielikäisen Kielikellossa (2/2014) julkaistu artikkeli puolestaan osoittaa, että ennen 1800-lukua Suomessakin puhuttiin vain reformaatiosta. Fonsén pitää todennäköisenä, että suomen kielen uskonpuhdistus on käännöslaina saksan sanasta Glaubensreiningung. Saksassa sanaa käytettiin 1700- ja 1800-luvuilla, kunnes Reformation syrjäytti sen täysin.

Onko vierassana tarpeeksi tuttu?

Kaarlo Arffman pitää reformaatio-sanan vahvuutena sen käyttöä tieteessä sekä neutraaliutta ja esiintymistä kaikissa kielissä.

– Ainoa varjopuoli on, että kaikki eivät Suomessa tiedä, mitä reformaatio tarkoittaa.

Teksti: Emilia Rantanen

Uskonpuhdistus osoittaa katolisen kirkon vastaisuutta, kun taas reformaatiolla tarkoitetaan kristinuskon palauttamista alkuun.

 

 
Uusi Tie tutustumiskampanja 2021