Teuvo V. Riikonen: ”Useimmat Jeesuksen lauseista ovat twaarnoja”

Kirjailija Teuvo V. Riikonen. Kuva: Sari Savela

Kirjailija Teuvo V. Riikosen tuoreimpaan kirjaan, Twaarnat – Ajatuksia pyhäpäiviin, on koottu noin 190 kirkkovuoden evankeliumiteksteihin pohjaavaa twaarnaa syksystä 2013 vuodenvaihteeseen 2016 – 2017.

Twaarna on Twitterissä julkaistava 140 merkkiin mahtuva uskonnollinen teksti eli minisaarna. Idean keksi Mäntsälän kirkkoherra Mikko Seppälä vuonna 2013. Teuvo V. Riikosen mielestä voidaan kuitenkin ajatella, että twaarna-ajatuksella on paljon vanhemmat historialliset juuret.

– Suurin osa Jeesuksen lauseista on twaarnoja: ”Minä olen ylösnousemus ja elämä”, ”Minä olen tie, totuus ja elämä”, ”Minä annan teille rauhan, oman rauhani minä annan teille”. Johannes Kastajan paras twaarna puolestaan oli ”Katsokaa Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin”. Se on ihan täydellinen twaarna.

Kirkkovuoden tekstit antavat twaarnoille rytmin

Teuvo V. Riikonen on kirjoittanut tai ollut mukana yhtenä kirjoittajana 35 kirjassa tai kokoomateoksessa. Hän kertoo, että twaarnoissa  pelkistäminen kiehtoo häntä eniten – asiat on pakko sanoa ytimekkäästi. Hän sattui huomaamaan syksyllä 2013 ensimmäisen julkisuuteen twiitatun twaarnan, joka oli rehtori Saija Hellströmin käsialaa.

– Minusta se oli ideana hyvä, pelkistetty yhden päivän teksti. Samana iltana kirjoitin ensimmäisen twaarnani ja sitten kirjoitin myös seuraavana ja sitä seuraavana sunnuntaina. Yhtäkkiä huomasin, että twaarnaamisesta oli tullut minulle tapa.

Riikosen mielestä kirkkovuoden kulku ja siihen liittyvät evankeliumitekstit antavat twaarnoille selkeän rytmin. Hän kertoo lukevansa ensin kyseisen sunnuntain evankeliumitekstin. Sen jälkeen twaarna syntyy toisinaan hetkessä, toisinaan taas se on lyhennettävä pitemmästä tekstistä.

– Joskus teksti on rönsyilevä ja on vaikea löytää sieltä sitä yhtä ajatusta. Joskus taas teksti on niin helppo, että löydän sen yhden sanan heti, mikä on se luu, jonka ympärille laitan lihaa 140 merkkiä.

Twaarnaajana Riikonen kokee onnistumisen iloa silloin, kun hän löytää tekstistä jonkin uuden näkökulman. Sitä voi hänen mukaansa etsiä vaikkapa henkilöistä, kuten Joosefin ja apostolien rooleista. Muutamat hänen twaarnoistaan ovat saavuttaneet suuren suosion – yksittäiseen twaarnaan on reagoitu facebookissa ja twitterissä enimmillään jopa yli 200 kertaa.

Riikosen ammattikollegat, teologit ja kirjailijat, lukevat paljon hänen twaarnojaan.

– Toissakeväänä minun piti olla Punkaharjulla puhumassa tilaisuudessa aamulla, mutta sairastuin. Paikallinen pappi oli sanonut, että Riikonen ei ole paikalla, mutta hän on aamulla twaarnannut. Sitten hän oli lukenut sen twaarnan ääneen siellä kirkossa.

Suomen ahkerin twaarnaaja haluaa jakaa tietoa ”kompaktissa paketissa”

Monitoimimies Teuvo V. Riikonen on saanut myös Suomen ahkerimman twaarnaajan tittelin. Matti Hernesaho laski graduaan varten, että twaarnojen kirjoittajia oli ollut yli 300. Tuolloin eniten oli twaarnannut Riikonen. Kakkoseksi sijoittui Espoon piispa Tapio Luoma.

Kirjan tekemiseen Riikosta innoitti ajatus, että twaarna-teema ja tämä uusi tapa kertoa tarinoita saa sen myötä julkisuutta. Hän sanoo lopettavansa twaarnaamisen siinä vaiheessa, jos tulevaisuudessa tekstejä tehdessä tulee tunne, että hän alkaa toistaa niissä liikaa itseään.

– Tai sitten pitää keksiä jokin uusi juttu. Rupeaisinko seuraavaksi twaarnaamaan epistolateksteistä tai vanhan testamentin teksteistä, kirjailija pohtii.

Riikosen mielestä twaarna on myös tietokirjallisuutta. Sen tehtävä on jakaa tietoa ”kompaktissa paketissa”. Monet eivät esimerkiksi tiedä, että Tapaninpäivä liittyy marttyyrina kuolleeseen Stefanukseen tai että juhannus on Johannes Kastajan merkkipäivä. Riikonen kertookin, että yksi syy hänen twaarnaamiselleen on halu jakaa tietoa.

– Luen paljon toisten kirjoittamia twaarnoja, mutta vasta sen jälkeen, kun olen itse kirjoittanut. Jälleentwiittaan myös muiden kirjoituksia. Katson, että twiiteissä on eri ikäisiä, eri tavoilla ajattelevia miehiä ja naisia, jotka ovat kotoisin eri puolilta Suomea. En käy mitään opillista karsintaa, enkä päätä, onko twaarna huono vai hyvä, vaan twiittaan sen eteenpäin, jos ajattelen, että se on toimiva jollekin ihmiselle.

”Jos palloa pompotellaan omalla puoliskolla, ei synny maaleja”

Teuvo V. Riikonen pitää tärkeänä sitä, että twaarnat saavuttavat samanmielisten piiriä laajemman lukijakunnan. Hänen twaarnojaan ovatkin lukeneet myös muun muassa tunnetut poliitikot.

– Jos joku samalla tavalla ajatteleva niitä lukee, niin siinä ei ole mitään ihmeellistä, mutta jos joku toisin ajatteleva lukee, tykkää ja twiittaa twaarnojani edelleen, niin se on sen merkki, että nyt olen onnistunut. Kieli on kuin pallo. Jos jalkapallokentällä palloa pompotellaan omalla puoliskolla, niin ei synny maaleja. Mutta sitten kun heitän pallon kielellisesti vastustajan puolelle, otan käyttöön sellaisia sanoja, joita vastustaja käyttää, niin se on sitä mitä Paavali teki ja Pietari teki.

Riikosen mukaan Pietari otti pakanallisia ilmauksia ja antoi niille kristillisen sisällön. Riikonen haluaa tehdä samoin twaarnoissaan. Hän on tarttunut teksteissään myös ajankohtaisiin aiheisiin, kuten Aleppon kelloihin, Syyrian pakolaisiin, työmarkkinaneuvotteluihin ja kilpailukykysopimukseen.

– [Evankeliumi: Luuk. 23: 32-46]  #twaarna Pitkäperjantaina opetuslapset saivat oman arkipyhän kun Jeesus teki lyhennettyä työviikkoa! Samalla maailman syntivelka maksettiin!

Tekevätkö twaarnat perinteiset saarnat tarpeettomiksi ja ryhtyvätkö kaikki papit kirjoittamaan twaarnoja?

– Twaarnat ja saarnat eivät ole mitenkään toisiaan poissulkevia. Nämä voivat olla joillekin ihmisille se väylä [löytää evankeliumi] tänäpäivänä. Miksi meidän pitäisi olla itsekkäitä ja ajatella, että vain se, mikä minulle sopii, on oikein?

Teuvo V. Riikonen on teologian maisteri ja kirjailija. Hän on valmistunut myös nuorisotyönohjaajaksi. Riikonen on työskennellyt YK:n rauhanturvajoukoissa Golanilla sekä sotilaspappina Afganistanissa ja Libanonissa. Hän on toiminut muun muassa SLEY:n nuorisotyön johtajana, Nuotta-lehden päätoimittajana ja Savonlinnan kristillisen opiston rehtorina ja toimii tällä hetkellä Parikanniemisäätiön toiminnanjohtajana. Lisäksi hän on toiminut monenlaisissa opetustehtävissä. Hän on itse kirjoittanut tai ollut mukana kirjoittamassa yli 35 kirjaa ja teosta, joiden joukossa on yksi kesäteatterinäytelmä. 

 

 

 

 

Aiheet

,