Kansallisen veteraanipäivän jumalanpalveluksissa saarnanneet Mikkelin piispa ja kenttäpiispa kiittivät veteraaneja ja nostivat esiin Ukrainan tilanteen

 

Jalasjärven sankarihautausmaan muistomerkki.

Kansallista veteraanipäivää vietetään tänään 27. huhtikuuta. Mikkelin piispa Seppo Häkkinen ja kenttäpiispa Pekka Särkiö saarnasivat Lappeen Marian ja Lappeenrannan kirkoissa järjestetyissä juhlajumalanpalveluksissa.

Lappeenrannan kaupunki isännöi keskiviikkona 27.4.2022 Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlallisuuksia. Juhlajumalanpalveluksien lisäksi ohjelmaan kuuluvat lipunnosto ja seppeleenlasku sankarihaudoille. Kansallisen veteraanipäivän pääjuhla järjestetään Lappeenrannan urheilutalolla klo 14. Suuri yleisö voi seurata kutsuvierastilaisuutta Yle TV 1:stä tai Yle Areenasta.

Lappeen Marian kirkossa 27.4. klo 10 järjestetyssä juhlamessussa saarnasi Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Samaan aikaan Lappeenrannan kirkossa järjestetyssä jumalanpalveluksessa saarnasi kenttäpiispa Pekka Särkiö. Saarnateksti oli Johanneksen evankeliumista (Joh. 20:19-31).

IK-opisto neliöb. 15.-28.7.

Piispa Seppo Häkkinen totesi saarnassaan: ”Veteraanisukupolvi tietää erityisen hyvin sen, kuinka tärkeä asia on rauha. Maamme historiasta tai suvun kertomuksista välittyy myös nuoremmille taju rauhan merkityksestä. Se ei ole ollut itsestäänselvyys. Rauhaa kaivataan tälläkin hetkellä eri puolilla maailmaa sotien ja levottomuuksien keskellä. Erityisesti sota Ukrainassa on viime kuukausien aikana järkyttänyt päivästä toiseen.”

Piispa Häkkinen muistutti saarnassaan myös kansan yksimielisyyden tärkeydestä, sisäisestä vahvuudesta ja eettisten arvojen lujuudesta.

”Veteraanien perintöä on sen ymmärtäminen, että erityisesti pienen kansan selviytymisessä yksimielisyys on mitä tärkeintä. Marsalkka Mannerheimin syntymäkodissa Louhisaaren kartanossa on kiveen hakattuna teksti: ’Pienen kansan suurin voima on yksimielisyys.’ Kansalla voi olla tulevaisuus vain, jos se on yksimielinen. Tällainen oli Suomen kansa viime sotien aikana. Siksi me kestimme. Aseiden määrä tai joukkojen ylivoima ei aina ratkaise. Ukrainassa näemme, mikä merkitys on yksimielisyydellä ja tahdolla puolustaa isänmaata.

Jotta kansa kestää, sen on oltava sisäisesti vahva ja terve, ytimeltään ja eettisiltä arvoiltaan luja. Arvoja ei tilata netistä, kestävyyttä ei oteta hyllyltä, maanpuolustustahtoa varastosta eikä sisäistä vahvuutta automaatista. Se vaatii pitkäjänteistä työtä. Kristillisen uskon arvopohja ja kirkon vuosisatainen työ kansamme keskuudessa ovat edelleen tärkeitä tulevaisuuden rakentamisessa.”

Jumala on mukana kärsimyksessä

Kenttäpiispa Pekka Särkiö sanoi saarnassaan: ”Monia ahdistaa Ukrainan sota, jossa hyökkäävä Venäjä syyllistyy rikoksiin ihmisyyttä vastaan, ja ukrainalaiset puolustavat urheasti itsenäisyyttään. Sota koskettaa, kun muistamme, että suomalaiset ovat kokeneet saman taistelun ylivoimaista hyökkääjää vastaan. Kansallisen veteraanipäivän vietosta on tullut tärkeä osa vuotuisten valtiollisten juhlapäivien perinnettä. Juhlapäivä muistuttaa mieliimme veteraanisukupolven merkityksen maamme vapauden ja itsenäisyyden säilyttämisessä.”

Kenttäpiispa Särkiö totesi, että pääsiäisen sanoma kuoleman voittamisesta tuntuu sekä polttavan ajankohtaiselta että samalta kaukaiselta, kun tuhannet sotilaat ja viattomat siviilit kuolevat Ukrainan sodassa.

”Ihmiset kysyvät: ’Missä Jumala on silloin kun ihmiset kärsivät?’ Jumala on siellä itsekin, kärsivien kanssa. Hän on kokenut sen saman Poikansa Jeesuksen kärsimyksessä ja kuolemassa. Siksi Jeesus voi auttaa kärsiviä. Hän on itse ollut siellä jo aiemmin – kavallettuna, kiinniotettuna, kidutettuna, kärsivänä, teloitettuna – ja avannut tien kuolemasta elämään oman ylösnousemisensa kautta.

Pääsiäisaamuna aurinko paistaa hautaan, jonka edestä kivi on vieritetty pois. Pääsiäisaamun aurinko paistaa kerran myös Mariupoliin, Kiovaan ja muihin tuhottuihin kaupunkeihin.”

Kansallista veteraanipäivää on vietetty vuodesta 1987 Lapin sodan päättymispäivänä 27.4.