Yleinen: Tuleva piispa Matti Salomäki: ”Selkeä tulos josta on hyvä lähteä aloittamaan” Kirkko: Joutjärven seurakuntaneuvosto linjasi: Kohtaamispaikka saa lähteä seurakunnasta

”Jumalan hyvyyden täytyy näkyä myös tekoina”

 

Lähetystyön tehtävä on heijastaa Jumalan hyvyyttä. – Teemme sitä palvelemalla ihmistä hänen hengellisissä, henkisissä ja ruumiillisissa tarpeissaan, Kylväjän kehitysyhteistyön hankevastaava Eero Horstia toteaa. Kuva: Saija Tiilikainen.

Yksi kysymys opettajalle kesken oppitunnin muutti Eero Horstian teologian. Kehitysyhteistyön asiantuntija ja Kylväjän hankevastaava muistelee kiitollisena sambialaista opiskelijaa, joka uskalsi kertoa olevansa nälkäinen.

”Mister Eero, mitä sinä söit tänään aamiaiseksi?”
Kysymys tuntui erikoiselta, mutta Eero Horstia päätti vastata. Luokkahuoneessa oli kuuma, vaikka oli vasta aamupäivä, onneksi pian saisi pitää lounastauon. Suomen Opetushallitus oli lähettänyt Horstian Sambian Kitween kehittämään ammatillista koulutusta, ja nyt hän seisoi opiskelijoiden edessä opettamassa opettajia.

”Aamiaiseksiko? Kahvia ja voileipää, kuten tavallisesti”, Horstia vastasi kysymykseen.

Sansa neliöb 15.11.-15.12. MJa

Kysyjä oli hetken hiljaa ja sanoi sitten: ”Mister Eero, minä en ole syönyt tänään ollenkaan aamiaista. Kun menen kotiin lounaalle, en ehkä syö silloinkaan mitään, eikä kukaan muukaan meidän perheessämme. Meillä ei ole ruokaa. Minun on vaikea keskittyä siihen, mitä sinä opetat, koska murehdin perheeni ruoka-asiaa.”

Horstiasta tuntui, kuin häntä olisi läimäytetty rätillä vasten kasvoja. Parikymmentä vuotta sitten käyty keskustelu on yhä elävänä hänen mielessään. Se muutti jotakin – pysyvästi.

– Jos hyvin syöneenä puhun ihmiselle, jolla on nälkä, viestini on ohut. Jos sanon hänelle, että Jumala on hyvä, miten hän voi uskoa sen?

Siemenperunoita Pohjois-Koreaan

Eero Horstian teologia alkoi muuttua. Jumalan hyvyydestä täytyy kertoa myös käytännön tekoina, hän päätteli. Yksinkertainen oivallus on kuljettanut maa- ja metsätaloustieteen maisteria kymmenissä maissa eri puolilla maailmaa. Ruokaturva on ollut keskeisin haaste, mutta on hän ollut mukana johtamassa yhden satamankin rakentamista.

– Se oli Aasian kehityspankin hanke. Satama rakennettiin Kambodzhan Siem Reabiin.

Perheensä kanssa Horstia on asunut Sambian lisäksi Pohjois-Koreassa, jossa hän oli mukana EU-komission rahoittamassa perunantuotannon kehittämishankkeessa. Yhteistyökumppanina oli Pohjois-Korean tiedeakatemia.

– Teimme lajike- ja viljelykokeita sekä kehitimme siemenperunatuotantoa.

Ulkoministeriön kehityspoliittinen toimikunta linjasi kesäkuussa, että Suomen tulisi ottaa nykyistä enemmän vastuuta globaalista ruokaturvasta. Työtä riittää, sillä lähes 700 miljoonalla ihmisellä ei ole riittävästi ruokaa. Lisäksi lähes kaksi miljardia ihmistä syö ruokaa, joka on ravintoarvoltaan huonoa. Katastrofit, konfliktit ja muut kriisit tunnetusti lisäävät ruokaturvattomuutta.

Ohjelmatukijärjestön vapaus ja vastuu

Tällä hetkellä Horstia työskentelee Kylväjässä kehitysyhteistyön hankevastaavana.

– Kylväjän hankehakemukset ovat menestyneet hyvin ulkoministeriössä. Järjestö tunnetaan selkeistä tavoitteistaan ja laadukkaasta seurannastaan.

Tänä vuonna Kylväjällä on ulkoministeriön rahoittamaa kehitysyhteistyötä Mongoliassa ja Bangladeshissa terveydenhuollon, vammaistyön ja ruokaturvan kehittämiseksi.

Kylväjä hakee parhaillaan ulkoministeriöstä niin kutsutun ohjelmatukijärjestön asemaa. Tähän asti tukea on haettu yksittäisille hankkeille, mutta ohjelmatukijärjestönä se voisi hakea tukea kehitysyhteistyöohjelmiin, joiden sisällä on enemmän toimintavapautta.

– Vapaus ja vastuu kulkevat yhdessä. Ulkopuolisen arvioinnin määrä lisääntyisi, mutta Kylväjän laatu kestää kyllä tarkastelun.

Kirkollisista ja kristillisistä järjestöistä ohjelmatukea saavat tällä hetkellä Fida, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Lähetysseura ja Suomen World Vision.

Horstia kehuu Kylväjää kokeneeksi tekijäksi. Kehitysyhteistyö aloitettiin Etiopiassa yli 40 vuotta sitten.

Kaikki alkoi paratiisista

Lähetystyön ympärillä käydään jatkuvasti keskustelua siitä, mikä on hengellisen auttamisen ja aineellisen auttamisen oikea suhde. Horstia törmäsi kysymykseen jo nuorena, kun hän löysi itsestään maailmanparantajan.

– Meillä oli yliopistossa vaihtoehtoinen opintopiiri, jossa oli mukana esimerkiksi Heidi Hautala. Edustimme erilaisia maailmankatsomuksia, mutta meitä yhdisti unelma paremmasta tulevaisuudesta.

Miten Eero Horstia sitten perustelee sen, että kehitysyhteistyö on tärkeä osa lähetystyötä? Hän aloittaa paratiisista.

Ennen syntiinlankeemusta maailmassa vallitsi täydellinen rauha, shalom. Kaikki oli hyvää, kaunista ja oikein. Jumala loi ihmisen tilaan, jossa kaikki oli hyvin.

Syntiinlankeemuksessa Jumalan suunnitelma rikkoutui. Ilmestyskirjassa hän kuitenkin lupaa: ”Katso, uudeksi minä teen kaiken.”

– Jumala palauttaa kaiken täydelliseksi, mutta mitä siinä välissä tapahtuu? Maailma kärsii, ja Jumala tahtoo osoittaa sille hyvyyttään lähettämällä lapsensa auttamaan.

Horstian mukaan nälkäongelmakin johtuu monella tavalla syntiinlankeemuksesta. Esimerkiksi kasvien ruoantuotantokyky on syntiinlankeemuksen vuoksi vain murto-osa siitä, mitä se oli alkutilassa.

– Mutta Jumala lähetti Poikansa maailmaan palauttaakseen kaiken kohdalleen. Hänellä on hyvä tahto ihmisiä kohtaan. Meidän tehtävämme on heijastaa tätä hyvyyttä.

Mitä kehitysyhteistyön projekteja Kylväjällä on parhaillaan käynnissä? Kuuntele Eero Horstian haastattelu Kylväjä Podissa.

Teksti: Danielle Miettinen

 
Kylvaja artikkelibanneri