Kirjoittanut
Jouluradion musiikkipäällikkö Mikko Harjunpään mielestä joulumusiikin tehtävä on vuoden pimeimmän ajan keskellä tarjota ihmisille joulun sanomaa – iloa, rauhaa ja toivoa.
Jouluradio on tarjonnut jouluista musiikkia ihmisten adventin- ja joulunaikaan jo viidentoista vuoden ajan. Mikko Harjunpää toimii nyt ensimmäistä vuotta Jouluradion musiikkipäällikkönä. Hän työskenteli aiemmin – 20 vuoden ajan – Radio Novan musiikkipäällikkönä. Harjunpää kertoo, että Jouluradiolle on kertynyt vuosien varrella mittavat kokoelmat joulumusiikkia.
– Keväällä kuuntelin yli 1500 joululaulua, joista valitsin soittoon laadukkaimmat ja musiikillisesti radiosoittokelpoiset kappaleet. Kevään aikana kirkastimme myös nettiradioiden sisältöjä Klaus Elfvingin ja Janne Simojoen kanssa. Halusimme satsata kaikilla kanavilla laadukkaaseen joulumusiikkiin. Sitten vielä pitkin syksyä olemme poimineet kanaville soittoon uusia tuoreimpia tämän vuoden joululaulujulkaisuja.
Uusista kotimaisista tuotannoista Harjunpää nimeää suosikikseen Joulu-nimisen levyn – jolla nuoret artistit tulkitsevat tuttuja suomalaisia joululauluja tuoreella tavalla – ja erityisesti sillä esiintyvän Ilta-nimisen artistin version Oi jouluyö -kappaleesta. Ulkomaisista levyistä hän nostaa esiin No Doubt -yhtyeestä tutun Gwen Stefanin ”You Make me Feel Like Christmas” -albumin.
Suomalaiset rakastavat perinteisiä joululauluja
Musiikkipäällikkö kertoo, että ihmiset haluavat edelleen kaikkein mieluiten kuunnella Jouluradiosta tuttuja, perinteisiä joululauluja, joita on laulettu jo monien sukupolvien ajan.
– Toivotuimpia ja rakkaimpia lauluja ovat muun muassa ”Sylvian joululaulu”, ”Arkihuolesi kaikki heitä” ja ”Jouluyö Juhlayö”. Uudet jouluklassikot syntyvät hitaasti. Suosittuja uusia joululauluja – jotka ovat kumminkin jo 20 – 30 vuoden takaa – ovat ”Sydämeeni joulun teen”, ”Tulkoon joulu” ja ”Joulumaa”.
Mikko Harjunpää tuo esiin, että Jouluradiolla on paitsi reilusti yli 700 000 kuulijaa, myös yli 100 000 seuraajaa sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median kanavat ovat radion väylä yhteydenpitoon aktiivisten kuulijoiden kanssa. Sitä kautta kuulijat myös esittävät toiveita ja palautetta soitettavasta musiikista. Jouluradio ei ole vielä toteuttanut musiikkitutkimuksia, joten musiikkipäälliköllä tiimeineen on Harjunpään mukaan iso vastuu siitä, että toivotuimmat ja laadukkaimmat laulut soivat läpi joulukuun tasaisesti pääkanavalla ja yhdeksällä muulla verkossa kuultavalla kanavalla. Uusina nettiradioina aloittivat tänä vuonna Happy Holidays! ja R´n B Christmas -kanavat.
Jouluradion musiikkipäällikkö on joulumusiikin fani
Joulumusiikkin suureksi ystäväksi tunnustautuvalla Harjunpäällä on monia joululaulusuosikkeja. Pyydettäessä nimeämään yhden lempijoululaulun, hän valitsee Sibeliuksen ja Topeliuksen kirjoittaman ”En etsi valtaa loistoa”. Kappale herättää hänessä muistoja omasta lapsuudesta, jolloin sitä jo laulettiin. Laulussa on hänen mielestään aina ollut ”jotakin kiehtovaa ja arvokasta”.
– Laadukkaassa joulumusiikissa on melkein aina vahva tunneviesti artistista riippumatta. Siitä välittyy ilo, rauha ja toivo ja sen sisällön voisi kiteyttää enkelien viestiin paimenille: ”Älkää pelätkö, minä ilmoitan teille suuren ilon(…): Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto”. Joulumusiikin myötä jokainen saa kokea joulun sanomaa ja ripauksen pyhyyttä, vaikka ei muuten kristillisiä rientoja harjoittaisikaan. Se on joulumusiikin suuri tehtävä koko tämän lyhyen joulusesongin ajan.
Mikko Harjunpää naurahtaa, ettei ole kyllästynyt joulumusiikkiin, vaikka on fiilistellyt sitä jo keväästä asti. Usean vuoden ajan hän on kuunnellut Jouluradiota adventista loppiaiseen. Hän nauttii erityisesti joululaulujen laulamisesta.
– Pyrin käymään joulukonserteissa ja laulamaan mukana aina kun siihen on mahdollisuus. Joulumusiikki on tehty yhdessä laulettavaksi. Siksi vietimme Jouluradiossakin 15.12. joululaulupäivää innostaen ja kannustaen ihmisiä laulamaan Jouluradion mukana.
Miksi sitten niin monet suomalaiset joululaulut soivat mollissa? Musiikkipäälliköllä on siihenkin vastaus:
– Eiköhän se johdu hyvin pitkälle historiallisesta taustastamme ja kansallisesta mentaliteetistamme. Useat joululauluklassikot kumpuavat 1800- ja 1900 -lukujen vaihteesta, jolloin elämä oli kovaa ja ankaraa vieraan vallan alla. Näiltä ajoilta uskoisin kumpuavan myös laulujen alakuloisen sävyn. Silti monissa senkin ajan lauluissa on mukana toivon näkökulma ja kaipuu paremmasta. Uudet, 1980-luvun jälkeiset, joulusuosikit ovat jo selkeästi iloisempia ja soivat duurissa. Aika muuttuu ja laulut sen mukana.
