Johanna ja Ville Laine perustivat Filmikoulun yhteydennälkäisille

Kameroiden kanssa maailmaa tulkitsevat taiteilijat ja linssien läpi ilmiöitä dokumentoivat journalistit ovat keikoilla usein yksin kokemuksineen.

Dokumentaristi Ville Laine ja valokuvaaja Johanna Laine ryhtyivät muutama vuosi sitten miettimään, pystyisivätkö he luomaan tilan, joka toisi yhteen sekä yksin työskentelevät että omia lahjojaan vasta tunnustelevat kuvaintekijät.

Ohjelmassa on verkostoitumista aterioiden äärellä ja opettajina huippuammattilaisia.

Tavoitteena oli taitojen oppimisen lisäksi tutkia omaa kutsumusta, verkostoitua ja luoda samoista asioista kiinnostuneiden yhteisö.

Unelmasta syntyi kutsumuspohjainen Filmikoulu, jonka kolmas livekurssi käynnistyy maaliskuussa.

Ohjelmassa on kolme tapaamista Kylväjän toimistolla Tikkurilassa, paljon käytännön harjoituksia, verkostoitumista aterioiden äärellä ja kymmeniä tunteja huippuammattilaisten opetusta.

Yhteisen pöydän ääreen ovat tulossa muun muassa vuoden 2025 tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saanut journalisti Jaakko Keso, visuaalinen tarinankertoja ja teologi Antti Vuori ja elantonsa somettamisella ansaitseva sisällöntuottaja Sabina Muhiya.

Etsimessä lapsisotilaita ja vainottuja kristittyjä

Ville Laineen viimeisimmät dokumentit käsittelevät Turkissa eläviä vainottuja kristittyjä ja eteläsudanilaisia entisiä lapsisotilaita.

Hän on ohjannut myös Kylväjän diasporatyöstä kertovan dokumentin Kuoleman lautoilla toivon taloon.

Myös Johanna Laineelle kamera on käsien ja silmien jatke, jonka avulla hän taltioi maailmaa ympärillään.

Filmikoulussa ei ole tarkoitus rakentaa romanttista taiteilijabrändiä, vaan pohtia, millaisia lahjoja itsellä on ja miten niitä voisi käyttää iloksi paitsi itselleen myös muille.

– Uutena juttuna mukana on kuvaaminen työnä ja kuvaajana työllistyminen. Olemme alkaneet yhdistää kuvaajia ja asiakkaita, Ville Laine kertoo.

Pariskunnan pitkän tähtäimen tavoitteena on vaikuttaa myös sosiaalisessa mediassa.

Tammikuussa julkaistun tutkimuksen mukaan suurin osa nuorista aikuisista käyttää sosiaalista mediaa vähintään kolme tuntia päivässä ja yli kolmannes yli viisi tuntia päivässä.

Hengailupaikkana some

Enemmistö nuorista aikuisista käyttää älylaitteita enemmän kuin haluaisi ja on yrittänyt vähentää niiden käyttöä.

– Some on ihmisten hengailupaikka, josta heidät tavoittaa.

Laineet haluaisivat puhua sielläkin uskosta Jeesukseen luontevana osana elämää jotenkin niin, että myös kuplan toisella puolella ymmärretään – ja parhaimmillaan myös kiinnostutaan.

– Haluamme tuoda keskusteluun kristillisiä arvoja ja elämäntyyliä ja tehdä valoisaa sisältöä. Somessa on liikaa mädälle arvopohjalle tehtyjä videoita, Johanna Laine ruotii.

Laineita viehättää aitous ja hyväntuulisuus.

Laineita viehättää somevaikuttaja Sabina Muhiyan aitous, hyväntuulisuus ja säännöllisyys.

– Sabina tekee sisältöä omista arvoistaan käsin, eikä vain metsästä trendejä ja viraali-ilmiöitä. Sometilin kasvu tulee oheistuotteena, Ville Laine sanoo.

Myös kameran edessä kannattaa hyödyntää vahvuuksiaan ja luonnettaan. Sitten vielä vähän lisää vauhtia, parempia kuvakulmia ja ammattimaisempaa äänenlaatua, niin ollaan jo pitkällä.

– Kuitenkin omalla tyylillä. Rauhallisetkin videot voivat olla oikein tehtyinä koukuttavia, Laineet huomauttavat.

Suodattimena vakaa identiteetti

Pariskunta muistuttaa, että mitä tahansa sitten tekeekin, kaikki alkaa oman maailmankuvan, ihmiskuvan ja identiteetin löytämisestä.

– Kun tuntee itsensä ja arvonsa, somen myrkyt on helpompi suodattaa.

Laineet toivovat, että myös Filmikoulu voisi tarjota vasta-ainetta muun muassa merkityksettömyyden kokemukseen.

– Moni etsii juttua, jossa voi olla täysin elossa ja innoissaan. Oman kutsumuksen löytämiseen ei ole liikaa paikkoja. Tämä voi olla sellainen.

Ville Laine muistuttaa, että oma paikka alkaa löytyä, kun lähtee liikkeelle ja kokeilemaan.

– Jokaisen kutsumus elää koko ajan, se on eri elämänvaiheissa erilainen. Kun alkaa tehdä jotakin merkityksellistä ja käyttää lahjojaan, ymmärrys omasta paikasta selkeytyy.