Jihadismin tutkija Atte Kaleva: Islamin oppi oikeuttaa väkivallan

Atte Kalevan mukaan kaikkien toimijoiden tulisi varoa fundamentalismia. – Niin kauan kuin kaikki osapuolet ovat varmoja siitä, että minulla on totuus ja muut ovat väärässä, todellinen lähentyminen on vaikeata.

Atte Kaleva sanoo Radio Deissä, että jihadistit pystyvät oikeuttamaan väkivallan islamilaisiin lähteisiin, koraaniin ja sunnaan vedoten.

Atte Kaleva ja Tapani Ruokanen keskustelivat Isäntänä Tapani Ruokanen -ohjelmassa jihadismista ja pyhästä sodasta. Atte Kaleva tuli suurelle yleisölle tutuksi jouduttuaan Al Qaidan terroristien sieppaamaksi Jemenissä yhdessä vaimonsa Leila Kalevan kanssa joulukuussa 2012. Kalevat joutuivat olemaan panttivankeina toukokuuhun 2013 asti. Atte Kaleva on taustaltaan ammattisotilas, mutta eronnut Puolustusvoimien palveluksesta ja tekee tällä hetkellä akateemista tutkimusta jihadismista.

Wikipedia määrittelee jihadistin tarkoittavan islamistia, joka kannattaa taistelua vääräuskoisia vastaan. Tutkija Atte Kaleva painottaa, että islamin opinkappaleista löytyy kohtia, joilla jihadistit pystyvät oikeuttamaan väkivaltansa:

– Uskontoa ei vain käytetä keppihevosena, vaan, kun luen koraania, näen kyllä siellä suvaitsemattomia ja osin väkivaltaisia kohtia. Näen toki paljon muunkinlaisia kohtia. Mutta kyllä mä näen sen selkeästi, millä tavalla jihadistisen väkivallan voi oikeuttaa ihan puhtaasti islamilaisiin lähteisiin, koraaniin ja sunnaan vedoten.

Kalevan mielestä islamia yritetään usein Länsimaissa laittaa sellaiseen muottiin, mihin se ei sovi. Länsimaalaiset liberaalit haluavat nähdä islamin herttaisena ja rauhaa rakastavana uskontona, vaikka se ei sellaisena oikeasti ilmene kannattajilleen:

– Jos joku arvostaa liberaalia, suvaitsevaista, kaikki erilaisuudet hyväksyvää ajatusmallia, niin tottakai hän silloin haluaa väkisin vääntää ihanan eksoottisen islamin tähän samaan malliin, mutta silloin tehdään väkivaltaa itse islaminuskolle ja islamin harjoittajien, muslimien uskolle, Kaleva puuskahtaa.

Jihadisteja muslimeista pieni osa

Kaikki jihadistit kokevat olevansa hurskaita muslimeja, jotka uskovat allahiin ja Muhammadiin ja saavat motivaationsa juuri islaminuskon opeista, koraanista sekä profeetan elämäntavasta eli sunnasta, Kaleva muistuttaa. Hän kuitenkin korostaa, että vain hyvin pieni osa muslimeista on jihadisteja. Monet muslimit vierastavat väkivaltaista ideologiaa jopa siinä määrin, että kieltävät sen olemassaolon:

– Ymmärrän sen, että joku hurskas muslimi, joka on hyvin rauhantahtoinen ja joita on paljon maailmassa, voi sanoa, etteivät Pariisin iskujen tekijät ole oikeita muslimeja, koska ei kukaan muslimi voi tehdä tällä tavalla. Silloin hän katsoo asiaa hyvin subjektiivisesti omasta näkökulmastaan ja hänen islamiinsa ei kerta kaikkiaan mahtu tällainen hyvin väkivaltainen, hyvin kauhistuttava ajatusmalli.

– Se voi olla jopa niin kauhistuttava, että hän kieltää, ettei sellaista voi olla olemassakaan, koska miten voi olla, että minun kulttuuriperinnöstäni, minun uskomuksestani voi tulla jotakin näin kauheaa! Tämä on hirvittävä trauma ihmisille ja se torjutaan sillä, että yksinkertaisesti vaan kielletään, ettei sitä [terrorismia] ole olemassa.

­Jihadissa kulttuurit ovat törmäyskurssilla

Kaleva kertoo, että koraani tuntee kaksi erilaista jihadia. Isolla jihadilla tarkoitetaan samantyyppistä kilvoittelua kuin kristillisessä perinteessä; se on yksilön taistelua omia mielihalujaan ja synnillisiä ajatuksiaan ja tekojaan vastaan. Pieni jihad sitä vastoin on Kalevan mukaan ulkoista jihadia: jos ummaa eli uskovaisten yhteisöä vastaan hyökätään, niin viime kädessä jokainen muslimimies on velvollinen tarttumaan aseisiin ja puolustamaan yhteisöään hyökkääjiä vastaan.

Kaleva painottaa, että jihadistit kokevat Länsimaiden ja Venäjän hyökkäävän islamia vastaan ja sen vuoksi ne ovat legitiimeja kohteita aseelliselle jihadille. Varsinkin amerikkalaisia jihadistit pitävät ristiretkeläisinä. Kaleva tuo esiin, että Georg W. Bush nuorempi puhui aikanaan ristiretkellä olemisesta, joskin kuvainnollisessa mielessä.

– Kyllähän siellä [Amerikassa] sellainen henki on, että me kristityt, jotka olemme hyviä, hyökkäämme muslimeja vastaan, jotka ovat pahoja, Kaleva toteaa.

Samuel Huntington puhui kiistellyssä kirjassaan Clash of Civilizations (1996) kulttuurien kamppailusta ja sivilisaatioiden yhteentörmäyksestä. Hänen mukaansa useimmat nykyajan pahimmista kriisipesäkkeistä kuten Bosnia, Kosovo, Palestiina sekä Intian ja Pakistanin raja ovat sijainneet eri kulttuuripiirien rajoilla ja kiistojen osapuolet ovat kuuluneet eri kulttuuripiireihin. Lisäksi Huntington toteaa, että useimmissa tapauksissa toisena osapuolena on ollut jokin islamilaiseen kulttuuriin kuuluva kansa.

Huntingtonin mukaan muslimit kokevat, että Länsimaiden valta on uhka heidän yhteiskunnilleen ja vakaumukselleen. Länsimainen kulttuuri on heidän mielestään materialistinen, rappeutunut ja moraaliton. Muslimit uskovat, että länsimainen elämäntapa saa ihmiset helposti valtoihinsa, ja siksi sen voimakas vastustaminen on heidän mielestään tärkeää. Muslimit näkevät kuitenkin kristinuskoa suurempana uhkana maallistumisen ja uskonnottomuuden sekä niistä seuraavan moraalittomuuden.

Atte Kaleva näkee, että presidentti Bush nuoremman lanseeraama käsite ”pahan akseli”, jolla hän tarkoitti erityisesti Pohjois-Koreaa, Irakia ja Irania, vaihtaa historian saatossa paikkaa ja kohdetta. Kylmän sodan aikana ”pahan valtakunta” oli Neuvostoliitto, mutta nyt on Kalevan mielestä vaikea sanoa, missä ”pahan akseli” tarkkaan ottaen sijaitsee.

Muslimiyhteisöillä iso rooli radikalisoitumisen ehkäisyssä

Kaleva kertoo, että Suomesta on lähtenyt Syyriaan ja Irakiin noin 70 taistelijaa, joista takaisin on palannut reilut 20 henkilöä. Mitä neuvoja Atte Kaleva antaisi suomalaisille siihen, että rauhanomainen rinnakkaiselo kristittyjen ja muslimien kesken olisi mahdollista?

Kaleva korostaa, että tähän vaaditaan toimenpiteitä sekä kantasuomalaisilta että maahanmuuttajilta.  Kantasuomalaisia hän neuvoo:

– Täytyy ensinnäkin nyt jo vihdoin myöntää avoimesti, että jihadistinen väkivalta liittyy mitä suurimmassa määrin islaminuskoon. Se vaivaa muslimiyhteisöjä ja vaatii toimenpiteitä, eikä sitä voi vaan sinisilmäisesti katsoa sormien läpi ja kuvitella, että jos sitä ei tunnista olevan olemassa, niin sitten sitä ei ole olemassa. Se on tullut Suomeen jäädäkseen ja siihen erityisesti viranomaisten tulee kohdistaa toimenpiteitä.

– Toimenpiteet pitää kohdistaa yhdessä muslimiyhteisöjen kanssa, erityisesti heidän johtajiensa kanssa. Meillä ei ole mahdollisuutta tunnistaa näitä radikalisoitumisvaarassa olevia nuoria miehiä ja miksei nykyään myös enenevissä määrin nuoria naisia, ilman, että tehdään tätä työtä yhdessä muslimiyhteisöjen kanssa.

Kaleva kehoittaa kantasuomalaisia pidättäytymään vihapuheesta. Hänen mielestään on tärkeää, että muslimiyhteisöille annetaan tilaa käydä omaa sisäistä debattiaan myös julkisuudessa ja tunnistaa omia ongelmiaan.

Kalevan mukaan myös muslimiyhteisöjen sisällä on paljon pelkoja ja epäluuloja. Yhteisöissä kyllä tiedetään, ketkä ovat radikalisoitumassa, mutta yhteisöt eivät voi kertoa näitä pelkojaan aina edes viranomaisille, koska pelkäävät sitä, että niin sanotun ilmiantajan terveys tai jopa henki voi joutua uhanalaiseksi.

Atte Kaleva neuvoo, että fundamentalismia pitäisi karttaa puolin ja toisin:

– Niin kauan kuin kaikki osapuolet ovat varmoja siitä, että minulla on totuus ja muut ovat väärässä, niin kauan todellinen lähentyminen on vaikeata.

– Pitäisi miettiä, minkä takia muslimimaailmassa on niin voimakas sympatialiike olemassa Al Qaidan ja Isisin hirvittäviä terroritekoja kohtaan. Vaikka ei tappamista hyväksyttäisikään, niin kuitenkin se ajatus, että Amerikka ja Länsi saivat vähän nenilleen, saivat maistaa omaa lääkettään, niin sillä on aika laaja kannatus, Kaleva pohtii.

Kalevan mukaan islamilaisilla yhteisöillä on hyvin tärkeä rooli oikean ja väärän määrittämisessä. Kaleva kertoo kuitenkin, että viime kädessä, jos fatwaa eli uskonnollista määräystä ei ole annettu, yksilö itse voi määrittää sen, mikä on oikein ja islamin mukaista. Kaleva näkee, että muslimiyhteisöt kärsivät tästä hajaannuksesta ja siitä, että yksilöt voivat määrittää islamin mukaiseksi melkein mitä tahansa.

Isäntänä Tapani Ruokanen -ohjelma lähetetään Radio Deissä keskiviikkoisin kello 16 ja yöuusintana kello 01. Ohjelma on kuunneltavissa myös Radio Dein arkistosta.

Lue lisää:

Kaleva puhui jo noin vuosi sitten jihadismista YLEn haastattelussa: Jihadismi on tullut Suomeen jäädäkseen

Supo: Suomalaisetkin voivat joutua terrori-iskun kohteeksi

Atte Kalevan sieppauksesta

Kommentoi aihetta Radio Dein Facebookissa