Väitöskirja: Enemmistö yliopisto-opettajista ei usko Jumalaan

Vaasan, Rovaniemen (Lapin) ja Jyväskylän yliopistojen opettajakunnissa on suhteellisesti eniten Jumalaan uskovia. Kuvassa Jyväskylän yliopiston T-rakennus. Kuva: Wikimedia

Yhteiskuntatieteilijät suhtatuvat jumalauskoon kriittisimmin. Yliopisto-opettajia maailmankuvallisesti yhdistävä piirre on evoluutiousko.

Psykologian tohtori Jorma Hietamäen väitöskirjan mukaan vain noin 40 prosenttia yliopisto-opettajista uskoo Jumalan olemassaoloon. Noin kolmasosa tunnustautuu ateistiksi ja vajaa 30 prosenttia agnostikoksi.

Hietamäen väitöskirja Suomalaisten yliopisto-opettajien maailmankuvat ja maailmankatsomukset hyväksyttiin keväällä Tampereen yliopistossa. Hän esitelmöi tutkimuksensa tuloksista äskettäin Miten Suomi uskoo? -symposiumissa Helsingin yliopistolla.

PS Norvanto Hedelmästään puu tunnetaan

Yhteiskuntatieteilijöiden enemmistö suhtautuu jumalauskoon kielteisesti

Sähköpostilla toteutetussa kyselytutkimuksessa yliopisto-opettajien uskoa Jumalan olemassaoloon kartoitettiin muun muassa seuraavalla väittämällä: ”Jumala on ihmisten kuvitelmaa. Todellisuudessa monoteististen uskontojen kuvailemaa persoonallista, ajattelevaa ja toimivaa Jumalaa ei ole olemassakaan.” Puolet vastaajista oli tämän väitteen kanssa lähes tai täysin samaa mieltä, kolmasosa jokseenkin tai täysin eri mieltä ja loput (15,3 prosenttia) osin samaa, osin eri mieltä.

Väitöskirjan mukaan eri tieteenaloilla toimivilla opettajilla on katsomuksellisissa näkemyksissä tilastollisesti merkitseviä eroja. Esimerkiksi yhteiskuntatieteilijöiden ylivoimainen enemmistö suhtautuu kielteisesti ja lääketieteilijöiden enemmistö myönteisesti jumalauskon suhteen.

Myös paikallisia eroja tuli tutkimuksessa esiin. Vaasan, Rovaniemen (Lapin) ja Jyväskylän yliopistojen opettajakunnissa on suhteellisesti eniten Jumalaan uskovia eli yli 50 prosentin osuudet.

Evoluutiouskolla vankka asema

Jorma Hietamäen väitöskirjasta selviää, että enemmistö yliopisto-opettajista ajattelee, ettei maailman syntyyn liity mitään yliluonnollista ja että elämä on kehittynyt maan päällä evoluution kautta. Myös ihmisen psyyke on tämän kehityksen tuotetta eikä jatka elämää kuoleman jälkeen. Enkeleitä tai muita henkiolentoja ei ole olemassa, ja kaikki paranormaalit ilmiöt saattavat olla tulevaisuudessa selitettävissä tieteen avulla. Lisäksi lähes puolet vastaajista ajatteli, että inhimillinen moraali on biologisen ja kulttuurievoluutiokehityksen tuotosta.

Yli 80 prosenttia yliopisto-opettajista uskoo darwinistiseen evoluutioteoriaan. Ateisteista yksikään ei ole darwinistisesta evoluutioteoriasta täysin eri mieltä, kun taas täysin tai lähes samaa mieltä on 98 prosenttia. Myös uskoviksi itsensä luokittelevista 64 prosenttia, eli selvä enemmistö, pitää evoluutioteoriaa uskottavana.

Hietamäki toteaakin tutkimuksessaan, että evoluutiousko on yliopisto-opettajien suurta enemmistöä maailmankuvallisesti yhdistävä piirre. Hänen mukaansa ei kuitenkaan voida olla huomioimatta sitä, että pienen evoluutiota ehdottomasti vastustavan joukon lisäksi on melko suuri joukko evoluution kannattajia, jotka haluavat jättää tilaa Jumalan olemassaololle. He kannattavat niin sanottua teististä evoluutiota.

Kysely toteutettiin vuonna 2003 satunnaisotannalla. Siihen vastasi 272 suomenkielisten yliopistojen opettajaa. Vastausprosentti oli 33,4. Vastanneista 62,5 prosenttia oli miehiä ja 37,5 prosenttia naisia.

Väitöskirja on luettavissa kokonaisuudessaan tästä linkistä.