Yleinen: Viikon debatti pui armokuolemaa: eutanasia on arvokysymys monelta kantilta

Israelista löytyi harvinainen arkeologinen löytö – Rakensiko kuningas Hiskia käymälän Jerusalemiin?

 
Näkymä Jerusalemista.

Näkymä Jerusalemista. Kuvituskuva: Sari Savela

Lokakuun 5. päivänä Israelin museovirasto julkaisi uutisen arkeologisesta löydöstä. Jerusalemista oli löydetty 2700 vuotta vanha käymälä. Kuka sen oli rakennuttanut?

Tutkijat ehdottavat, että kyseessä on luultavasti ollut joku Juudan kuninkaista, sillä ympärillä olleen rakennuksen loisto viittaa siihen. Paikka sijaitsee pari kilometriä ns. Daavidin kaupungista eli Vanhan testamentin ajan Jerusalemista etelään. Se on siis ollut hallitsijan kakkospalatsi varsinaisen kaupungin ulkopuolella. Paikka on erinomaisen kaunis, sillä siitä avautuu kuin tarjottimella koko silloinen Jerusalem. Nykyään tuolla Pohjois-Talpiotin rinteellä on Haasin promenaadi, kuuluisa kävelykatu, jossa monet turistiryhmätkin ovat poikenneet maisemia katselemaan.

Vihjeen käymälän rakennuttajasta saamme eräästä toisesta, samanaikaisesta vessasta. Lakisin kaivauksilta nimittäin löytyi vuonna 2016 myöskin käymälä, joka oli rakennettu varsin erikoiseen paikkaan. Kaupungin portin tuntumassa oli pieni kulttirakennus, siis eräänlainen pienoistemppeli. Tämä pyhäkkö oli kuitenkin häpäisty rakentamalla tarkoituksella käymälä sen päälle. Täsmälleen tämänkaltaisesta tapahtumasta kerrotaan Vanhassa testamentissa kuningas Jehun ajalta: ”Temppelistä tehtiin käymälöitä, ja siinä käytössä se on ollut tähän päivään saakka.” (2. Kun. 10:27). Lakisin ”temppelikäymälä” ei kuitenkaan ole Jehun ajalta vaan kuningas Hiskian ajalta (715-696 eKr.), siis noin sata vuotta myöhemmin. Hiskian kerrotaan panneen toimeen suuren reformin, jossa hän tuhosi uhrikukkuloiden alttareita ja Baalin patsaita, joita oli pystytetty eri puolille valtakuntaa. Lakisin pyhäkön häpäisy sopii osaksi tätä Hiskian uskonpuhdistusoperaatiota. Olen kertonut Lakisin käymälästä kirjassani Arkeologian aarteita – Katsaus Israelin uusimpiin kaivauksiin (Perussanoma 2019).

Karas-Sana Neliöb. 22.-28.4.

Olisiko nyt esiin tullut Jerusalemin käymäläkin Hiskian rakennuttama? Ajoitus sopii Hiskian aikaan. Hänellä ei kuitenkaan ole voinut olla suurta palatsia kaupungin ulkopuolella ennen vuotta 701 eKr., jolloin Assyrian joukot piirittivät Jerusalemia. Tuolloin hän oli tiukasti pääkaupungissa, jota ylivoimainen vihollinen saartoi. Assyria oli kuningas Sanheribin johdolla kukistanut Lakisin ja Jerusalem olisi sille vain suupala. Hiskia lähetti esirukouspyynnön hovin profeetalle, Jesajalle. Tämä viestitti Jumalalta uskomattoman vastauksen: Assyrian joukot eivät tule tuhoamaan kaupunkia. Tapahtuikin ihme ja Sanheribin joukot luikkivat tiehensä. Jerusalem säilyi. Tästä kertovat sekä Jesajan kirjan luvut 36-37 että historioitsija Herodotos. Myös arkeologia vahvistaa tapahtuneen.

Jos nyt löydetty palatsi käymälöineen oli Hiskian rakennuttama, niin sen on täytynyt tapahtua vuoden 701 jälkeen. Vain tuolloin oli mahdollista ilman vihollisen uhkaa panna pystyyn tuo mahtava kesähuvila, jota nyt Talpiotista kaivetaan esiin. Ehkä edelleen jatkuvat kaivaukset paljastavat alueesta lisätietoja.